Pariisin ilmastosopimus syntyi

Pitkien neuvottelujen jälkeen 186 valtiota 195 osallistujasta sopivat uusista ilmastotavoitteista. Seuraavassa muutama ote sopimuksesta:

• Toisin kuin Kioton sopimus 1997 tämä sopimus kattaa lähes kaikki mailman valtiot, ja edustaa 95% mailman päästöistä.
• Tavoitteena maapallon lämpötilan nousu enintään 2 ^oC esiteolliseen aikaan verrattuna mutta pyrkimys siihen, että nousu olisi enintään 1.5 ^oC (article 2).
• Vuoden 2050 jälkeen kasvihuonekaasupäästöt pienempiä kuin metsien ja muiden kasvihuonekaasuja sitovien nielujen kapasiteetti ð kasvihuone-kaasujen määrä ilmassa ei enää kasvaisi vaan pikkuhiljaa vähenisi.
• Ei maakohtaisia tavoitteita eikä sanktioita, vaan maat toimivat omien suunnitelmiensa mukaisesti.
• Koskee 2020 jälkeistä aikaa.
• Kehitystä seurataan 5 vuoden välein; ensimmäinen kuitenkin jo 2018.
• Sopimus astuu voimaan kun 55 valtiota on sen ratifioinut edustaen >55% mailman päästöistä (article 21).

Tämän sopimuksen (not a treaty!) arvo on ensisijaisesti siinä, että sihen sitoutuivät lähes kaikki valtiot. Yleisluontoinen päämäärä ja starategisia tavoitteita asetettiin, mutta toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi jätettiin kunkin valtion omaan harkintaan. Mielenkiintoiseksi muodostunee jo esiteollisen ajan ja sen lämpötilan määrittely. Tästä löytyy ympäristöminiteriön tiedote asiasta sekä UN/FCCC Agreement teksti.