27/10/2011

ERA17 TÖKKII

26 Oct 2011 pidettiin hankkeen ERA17 yksivuotispäivät. Paikallaolleena jäivät mieleeni mm seuraavat seikat:
  • Vuodessa ei projekti ollut saanut aikaiseksi mitään, vain pelkkiä aikomuksia.
  • Puheenjohtaja Jukka NOPONEN (Sitra) yritti yhä uudelleen puristaa esiintyjiltä positiivisia lauseita, turhaan.
  • Osmo SOININVAARA (yhdyskuntasuunnittelijako?) oli ainoa, joka suoraan tuki ERA17, varsinkin Jan Vapaavuoren kannattamaa kaupunkien vyöhykemallia, "Helsingin seutu on ympäristörikos."
  • Esa HÄRMÄLÄ (TEM) varsin suorasukaisesti tyrmäsi Soininvaaran puheet, eikä muutenkaan sanonut yhtään sanaa ERA17 puolesta. Oli myös varsin skeptinen talokohtaisesta energiantuotannosta; aurinko, tuuli.
  • Asuntoministeri Krista KIURU esiintyi asiallisesti ja sanoi suoraan, että "Ei pidä tavoitella kuuta taivaalta". Sanoi myös, että kaikki esillä olevaan kokonaisuuteen liittyvät valtion rahoitukset tulevat pienenemään. Toisti myös jo aikaisemminkin sanomansa, että kaikkien uusien rakentamisen energiamääräysten tulee olla kustannustehokkaita!!!
  • Ympäristöministeriön Teppo LEHTINEN ei sanonut mitään aiheestaan Rakentamismääräysten tiekartta, eikä mistään muustakaan. Mitään ei kuultu energiaremonttimääräysten tai uuden energiatodistuksen etenemisestä, cost optimalista puhumattakaan. Ministeri muistutti, että kaikissa muissa maissa on remonttimääräykset jo valmiina.
  • Veikko SIMUNANIEMI (Järvenpään Mestariasunnot Oy) kertoi maineikkaasta hankkeestaan. Kysyttäessä kuitenkin myönsi, että talo maksoi 15% ylimääräistä.
Hesari ei noteerannut tilaisuutta, kuten ei aikoinaan 2005 KIRA-Foorumin typerää VISIO 2010 julkistamista, jossa peräti pääministeri Matti VANHANEN todisteli vision puolesta. Visio ei toteutunut, kuten silloin paikallaolleena jo osoitinkin.

03/09/2011

Energiatehokkuusdirektiivin tiukennus pakottaisi turhiin remontteihin

Tämä aihe on suora lainaus Rakennuslehdestä; uutisartikkeli ja osa kommenteista.

Kunnat maksaisivat suurimman osan sairaaloiden, koulujen ja virastojen ennenaikaisista peruskorjauksista.
"Pelkän energiatehokkuuden lisäämiseksi pitäisi remontoida sellaisiakin rakennuksia, joiden käyttöikä ei muuten remonttia edellyttäisi. Investointien takaisinmaksuajat laskettaisiin jopa kymmenissä vuosissa. Se ei kuulosta järkevältä", työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kuntasektorilla ei ole edellytyksiä hankkia lisärahoitusta mahdollisen lisäkorjauspotin kattamiseksi. "Ei varsinkaan tässä tilanteessa, jossa varaudutaan suurten ikäluokkien ikääntymiseen."
Korjausvelkaa kunnissa kyllä syntyy hänen mukaansa koko ajan, eikä kaikkia julkisrakennuksia pystytä remontoimaan niin nopeasti kuin hyvä rakennuspito edellyttäisi.

Esa Härmälän mukaan energiatehokkuuden lisääminen on EU:n vuoteen 2020 ajoitetun ilmasto- ja energiapaketin laajin osa-alue. Sen tavoitteiden täyttämisen suhteen ollaan vielä puolimatkassa.
"Kyse on laajasta kokonaisuudesta ja jopa tuhansista eri toimenpiteistä. Suomen hallitus tukee myös tässä asiassa energiapaketin päämääriä mutta haluaa käyttöön eri keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi."
Härmälän mukaan esimerkiksi kaupan ja palveluiden parissa energiatehokkuuden lisääminen maksaisi monesti itsensä takaisin melko nopeastikin. "Potentiaalia korjauksiin on julkisen sektorin ulkopuolella monella alalla, ja yhteiskunnan tuki pitäisi suunnata tehokkaasti niille."
"Härmälän mukaan uusi energiatehokkuusdirektiivi olisi ongelmallinen Suomen lisäksi myös monelle muulle jäsenmaalle. Onneksi", hän lisää. "Varmaan direktiiviin tulee vastustuksen takia vielä muutoksia."

03/08/2011

VÄRKKÄYKSESSÄ RIITTÄÄ


SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS on tuottanut raportin Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. Rakennuslehden mukaan ollaan jälleen kehittämässä jotakin uutta ympäristövaikutusten arviointimenetelmää tms. Raporttia lukematta tulevat heti mieleen seuraavat kommentit:

Suomen kannalta tärkeimpiä ovat EU-direktiivit sekä niitä täydentävät CEN (ja ISO) -standardit. Niiden soveltaminen sitten tapahtuu paikallisesti ilmasto- ym olosuhteiden mukaisesti.

Paikallinen nyhrääminen Suomessa on vain veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Tätä on tapahtunut koko 2000-luvun: Visio 2010, PromisE, RT-ympäristöseloste,  VTTn LifePlan ja monet muut tarpeettomat, epäonnistuneet ja hyllyyn jääneet projektit. Sisäilmaluokitus 2008 puutteineenkin on tästä positiivinen poikkeus.

Oikeasti Suomi ei noteeraa hiilijalanjälkeä. Tuliterät energiamääräykset 2012 eivät välitä CO2-päästöistä, vaan sääntely perustuu primäärienergiaan, joka sekin vielä on laskettu väärin entisen asuntoministerin päätöksellä.

Mikähän on "tieteellinen näkemys hiilensidonnan ja eriaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusten" laskennasta?

Mitenkähän ratkeaa riita eri materiaalien ja komponettien uudellenkäytöstä rakennuksen purkamisen jälkeen? Entäpä betonin karbonaation huomioonottaminen?

Entäpä muut vaikutukset: käytettävyys, aiheutuva liikenne ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset rahasta puhumattakaan?

22/04/2011

KUINKA KÄVIKÄÄN ENERGIAMÄÄRÄYKSILLE?


Viime vuonna kirjoitin uusista rakentamisen energiamääräyksistä 2012. Ja sain päälleni asuntoministerin haukut. Nyt lopulliset määräykset on annettu, ja useimmat kritisoimani kohdat on korjattu. Olen nyt saanut käyttööni kaikki Ympäristöministeriön ja RT:n taustalaskelmat. Seuraavassa tuoreet kommenttini.

Kuten sanoin, erinomaista on se, että Suomikin vihdoin siirtyy ostoenergiaan perustuvaan sääntelyyn. Kun tätä vielä korjataan energiamuotojen kertoimilla, ollaankin lähellä primäärienergian ja CO2-päästöjen lukuja, mikä on kestävä peruste. Suuren lobbauksen tuloksena sähkön kertoimeksi lopulta hyväksyttiin 1.7, mikä on matemaattisesti virheellinen ja täysin muuta kuin Euroopassa yleisesti käytetty kerroin 2.5.

Uusiutuva omavaraisenergia 25 %: Ministeri esitti, että jokaiseen uuteen taloon pitää rakentaa järjestelmä, joka tuottaa uusiutuvaa omaenergiaa vähintään 25 % tilojen ja ilmanvaihdon energiatarpeesta. Ratkaisuksi esitettiin maalämpöpumppua, aurinkokeräimiä ja tuulimyllyä pihalle.  Kuitenkin sanottiin, että ilma-ilma lämpöpumppuja ei oteta huomioon. Vielä säädettiin, että kivihiilellä tuotettu kaukolämpö olisi uusiutuvaa energiaa!

Tässä ministeri sekosi omiin ja direktiivien vastaisiin määrittelyihinsä. Seurauksena oli, että vaatimuksesta luovuttiin kokonaan. Niinpä nyt taloudellisin vaihtoehto sähkölämmitys onkin jälleen mahdollinen. Samalla myös ilma-ilma lämpöpumppu voidaan ottaa huomioon energialaskelmassa; kummallista on, että missään taustalaskelmassa ei kuitenkaan tätä vaihtoehtoa ole lainkaan tarkasteltu!

Tämän vaatimuksen poistamisella ministeri vältti myös sen, että maankäyttö- ja rakennuslakia olisi pitänyt muuttaa.

Tiiveysmittaus kaikkiin taloihin: Ministeri vaati kaikkien uudisrakennusten tiiveysmittausta, vaikka ei niin paljon mittaajiakaan löydy koko maasta. Nyt tästä on luovuttu. Jos tiiveyttä haluaa hyödyntää energiaselvityksessä, niin se kuitenkin pitää osoittaa, sillä muutoin ilmanvuotolukuna käytetään huonoa 4 m3/hm2. Tasauslaskennassa vertailuarvo on 2, ja hyvässä talossa luku on alle ykkösen.

Kesäajan lämpötilat: Ministeri vaati kaikissa uudisrakennuksissa dynaamista simulointilaskentaa. Nyt kuitenkin pientaloissa on luovuttu lapsekkaista erityisehdoista ja koko laskennasta. Ikkunoita saa jälleen avata, eikä koneellista jäähdytystä tarvita.

Voimaantulo siirtyy heinäkuuhun 2012. Kiireessä jäi nyt D5 korjaamatta, vaikka sen uudistaminen vastaavasti on välttämätöntä.

Takaisinmaksuaika 100 vuotta: Aina kun Ympäristöministeriö tuo uusia määräyksiä, niin niiden sanotaan lisäävän rakentamiskustannuksia 2-5 %. Kun nykyiset määräykset astuivat viime vuoden alussa voimaan, niin asuntoministeri väitti lisäkustannuksen tulevan säästyvillä energiamaksuilla katetuksi 5-8 vuodessa. Tämä on kuitenkin täyttä pötyä, kuten olen osoittanut.

Hämmästyttävästi sen enempää ministeriö kuin myöskään RT eivät ole teettäneet ainoatakaan takaisinmaksulaskelmaa! On sanottu, että niiden tekeminen on vaikeaa. Oikeasti niiden tekeminen on helppoa, sehän on vain matematiikkaa.

Isot korjaustyöt 25 %: Rakennusten energiatehokkuudesta annetun EPBD-direktiivin mukaan jos taloon tehdään remontti, jonka kustannus on yli 25 % talon arvosta tai yli 25 % talon vaipan neliöistä, niin talo pitää korjata kokonaisuudessaan tulevien energiaremonttimääräysten mukaiseksi. Vaatimukset voivat olla mitä tahansa nollan ja uudisrakennuksille vaadittavien määräysten väliltä. Ja prosenttejakin voi vielä kiristää pienemmiksi.

EPBD-direktiivin mukaan korjausten on kuitenkin oltava kustannusoptimaalisia, eli niiden on maksettava itsensä reilusti takaisin energiasäästöinä kohteen odotettavissa olevan elinkaaren aikana. Komissio on luvannut kesäkuussa ennusteen energian hinnan kehittymisestä. Samoin se antaa ohjeen laskentamenettelystä, joka perustuu elinkaarikustannusten nykyarvoon (Net Present Value - NPV). Siinä on myös diskonttokorko otettava huomioon. Ne lausunnonantajat, jotka ovat vaatineet alle 10 vuoden takaisinmaksuaikoja 5 prosentin korolla tulevat pettymään.

Ministerin käyttämän selvitysmiehen Lauri TARASTIn mukaan energiaremonttimääräykset pitää säätää lailla. Eli uudet kansanedustajat pääsevät päättämään.

Perustelut paikalleen: Jotta uusia lakeja ja määräyksiä kunnioitettaisiin, pitäisi niiden perusteluiden olla totta. Pitäisi reilusti sanoa, että energiansäästö maksaa rahaa, mutta se on tarpeen paremman maailman puolesta. Keskustelu aiheesta jatkuu tällä blogipalstalla.

19/03/2011

Voihan Vlaatava!

Tekesin kutsumana järjestettiin 04 Mar 2011 Helsingissä ravintola VLTAVAssa lehdistötilaisuus, jonka tarkoituksena oli esitellä VTTn veronmaksajien rahoilla kehittämää uutta Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointityökalua (REMA). VTTn Miimu AIRAKSINEN esitteli asian, josta paikallaolleena kirjasin muistiin mm seuraavaa:

Visionsa parhaasta tilanteesta 2050:
  • Kaikki vanhat rakennukset korjataan 3.5% vuodessa; epärealistinen luku
  • Kaikki sähkö- ja öljylämmitys poistettu käytöstä; oho
  • Kaikki kaukolämpö biopolttoaineella; haastetta riittää
  • Kaikki sähköntuotanto päästötöntä; virhe ja mahdottomuus <= esim puupolttoaineen hankinta ja kuljetus aiheuttaa >20% kivihiilen päästöistä (ei siis 0%), ydinvoimalan ja tuulimyllyn rakentaminen ja käyttö aiheuttavat myös päästöjä (ei siis 0%), samoista syistä vesivoimakaan ei ole täysin päästötöntä.
Mikä REMA-ohjelma?
  • Kaiken esittämänsä voi laskea taskulaskimella MS Excelistä puhumattakaan
  • Ei esitellyt ohjelmaa ollenkaan; vasta kysyttyäni sanoi, että ohjelma on olemassa mutta tarjolla vain osana VTTn maksullista konsultointipalvelua(!) eikä sitä heiltä saa rahallakaan; tuskinpa kukaan ostaisikaan
  • Omakotiliiton esittämään kysymykseen vastasi, että työkalu ei sovellu yksittäisen pientalon tai -ryhmän tarkasteluun.

03/03/2011

Kilpailuvirastoltakin kapuloita Vapaavuoren rattaisiin!

Maakuntaliitot ja "kiinteistökeinottelijat" ovat suivaantuneet asuntoministerin päsmäröinnistä koskien maankäyttö- ja rakennuslain liikerakentamisen uusia rajoituksia. Pari viikkoa sitten myös Kilpailuvirasto raportissaan lyttäsi Vapaavuoren ajatukset.

Vapaavuorella on todella kiire: (1) uudet energiamääräykset ensi vuodeksi, (2) energiaremonttimääräykset parin vuoden sisällä, (3) maankäyttö- ja rakennuslain kiristäminen heti ja vielä (4) Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liittäminen Helsinkiin pikimmiten. Onnekseen Hesari näyttää antavan ministerille ilmaista mainostilaa lähes päivittäin, mikä onkin tarpeen näin ennen vaaleja.

18/02/2011

Raporteissa riittää

Rakennuslehden Mikko KORTELAINEN kirjoittaa 18 Feb 2011: Suomi olisi asumisen mallimaa, jos onnistumista mitattaisiin erilaisten selvitysten ja raporttien määrällä. Jo ennestään korkea pino kasvoi taas yhdellä, kun Esa Swanljungin johtama työryhmä linjasi valtiovallan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Tuloksena on kymmenien toimenpiteiden lista, joiden yhdessä pitäisi lääkitä erityisesti Helsingin seudun ahdinkoa. Sinänsä kelpo ehdotuksia, mutta pikaista parannusta ei ole näköpiirissä. Radikaalit keinot jäivät puuttumaan.

Muistissa on, kuinka 5 vuotta sitten koko KIRA todisteli ja jopa pääministerin suulla vakuutettiin kuinka Suomi olisi vuonna 2010 asumisen mallimaa maailmassa! Silloisen strategiahankkeen VISIO 2010 loppuraportissa ei hämmästyttävästi edes ollut mitään strategiaa, jolla tavoitteeseen olisi pyritty, vaan pelkkä toivorikas visio. Ja kuten jo silloin Säätytalolla sanoin, visio ei toteutunut.
Ettei vaan kävisi samoin Swanljungin paperille kuten myös "superraportille" ERA17.

17/02/2011

Vapaavuorelle tulee kiire!

Asuntoministeri yrittää runnoa kiireellä läpi uudet rakennusten energiamääräykset (asetuksina) sekä maankäyttö- ja rakennuslain liikerakentamista koskevat uudet pykälät. Ministerin penseät ja ylimieliset puheenvuorot ja kirjoitukset panettelevat "toisinajattelijoita".

Eipä taida tulla valmista. Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo kahden kuukauden päästä. Asiat jäänevät uusien kansanedustajien päätettäviksi. Ja ministerinpaikatkin jaetaan sitten uudestaan...

10/02/2011

Tarasti itse: Energiaremonttimääräyksistä pitää säätää lailla!

Kirjoitin 27.11.2010 blogissani, jonka myös Rakennuslehti julkisti: ”Analogisesti jätevesiasian kanssa myös rakennusten uudet energiamääräykset pitäisi säätää laissa. Lisäksi kustannusten pitää olla kohtuullisia!” Niinpä asuntoministeri tilasi 03.12.2010 asiaa koskevan lausunnon Lauri TARASTIlta. Raportissaan Tarasti kirjoitti: ”Esimerkiksi energiatehokkuudesta voidaan yllä olevan käsitykseni mukaan määrätä rakentamismääräyksin, mutta jos niiden seurauksena olisi jonkin energiamuodon käytön estyminen vaikkapa vain käytännössä, olisi seuraus niin poikkeuksellinen ja merkittävä, että siitä tulisi säätää lailla.” Ja näinhän asia on energiamääräysten 2012 kohdalla.

Kuin varmemmaksi vakuudeksi 01.02.2011 RTSssä pidetyssä Rakennusfoorumissa Tarasti sanoi energiaremonttimääräyksistä: "Ilman uutta lakia ei voida määrätä omistajia energiakorjaamaan talojansa! Asiasta pitää keskustella Eduskunnassa, joka asian myös päättää." Näin on.

Ei liikaa rahaa energiaremontteihin!

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun EPBD-direktiivin mukaan jos taloon tehdään remontti, jonka kustannus on yli 25% talon arvosta tai yli 25% talon vaipan neliöistä, niin talo pitää korjata kokonaisuudessaan tulevien energiaremonttimääräysten mukaiseksi. Vaatimukset voivat olla mitä tahansa nollan ja uudisrakennuksille vaadittavien määräysten väliltä. Ja prosenttejakin voi vielä kiristää pienemmiksi.


Uudisrakentamista koskevat määräykset 2012 ovat parhaillaan kiivaan keskustelun alaisena, jonka aloitin Rakennuslehteen lokakuussa kirjoittamallani kriittisellä artikkelilla. Remonttimääräyksistä on tulossa vielä suurempi haloo. Tosin vaalit tulevat väliin, ja ministerinpaikat jaetaan uudestaan…


Asuntoministeri ja Ympäristöministeriö eivät murehdi kohtuuttomista remonttikustannuksista ja väittävät niiden tulevan maksetuiksi takaisin tulevilla energiansäästöillä muutamassa vuodessa. Hesari uutisoi tänään tulevista määräyksistä ja esitti pikku laskelman. Laskelmassa nelikerroksisen talon remontti maksoi 570,000 EUR, ja säästöksi oli saatu 6,000 EUR vuodessa, jolloin suora takaisinmaksuaika on 95 vuotta. Raha ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan talo ja sen osakkaat joutuvat ottamaan pankkilainaa. Jos otetaan reaalikoroksi pieni 2%, niin remontti ei tule maksetuksi takaisin koskaan! Eipä taida remontin maksajia löytyä.

Toisin kuin Hesari sanoo, takaisinmaksuaikojen laskeminen on oikeasti helppoa. Jos energian hinta nousisi peräti 10% joka vuosi, niin vielä silloinkin talon remontin takaisinmaksuaika olisi 25 vuotta. Ja 2% korolla periodi pitenee vielä neljällä vuodella.

EPBD-direktiivin mukaan korjausten on oltava kustannusoptimaalisia, eli niiden on maksettava itsensä reilusti takaisin energiasäästöinä kohteen odotettavissa olevan elinkaaren aikana. Komissio on luvannut kesäkuussa ennusteen energian hinnan kehittymisestä. Samoin se antaa ohjeen laskentamenettelystä, joka perustuu elinkaarikustannusten nykyarvoon (Net Present Value - NPV). Siinä on myös korko otettava huomioon, kuten edellä olen esittänyt.

21/01/2011

Oikeasti Tarastin mukaan energiamääräykset pitää säätää lailla!

Kirjoitin 27 Nov 10 blogissani, jonka myös Rakennuslehti julkisti: ”Analogisesti jätevesiasian kanssa myös rakennusten uudet energiamääräykset pitäisi säätää laissa. Lisäksi kustannusten pitää olla kohtuullisia! EUn RES- ja EPBD-direktiivit selkeästi mahdollistavat investointikustannusten kohtuullisuuden harkinnan sekä jopa vaativat optimaalisten elinkaarikustannusten laskennan ja ratkaisut => ei siis liikaa rahaa energiansäästöön.".

Niinpä asuntoministerille tulikin kiire hankkia asiasta lausunto. Se tilattiin 03.12.2010 alan hovihankkijalta Lauri TARASTIlta. Tämän tilaustyön tuloksista ministeri lausui: ”Tarastin selvitys osoittaa, että Suomen rakentamismääräyskokoelma on juridisesti kestävällä pohjalla. Selvitys tukee myös esimerkiksi valmistelussa loppusuoralla olevien energiamääräysten säätämistä asetustasolla.”

Ministerin johtopäätös on väärä. Ensinnäkin Tarasti sanoi yhteenvedossaan, että asetuksella määräämisoikeus ”ei koske nykykäytäntöön nähden poikkeuksellisen merkittäviä ja laajavaikutteisia rakentamismääräyksiä.”. Kuitenkin juuri tästä on nyt kysymys!

Vielä vankemmaksi vakuudeksi Tarasti kirjoitti, että Esimerkiksi energiatehokkuudesta voidaan yllä olevan käsitykseni mukaan määrätä rakentamismääräyksin, mutta jos niiden seurauksena olisi jonkin energiamuodon käytön estyminen vaikkapa vain käytännössä, olisi seuraus niin poikkeuksellinen ja merkittävä, että siitä tulisi säätää lailla.”.

Selvästikään Tarasti ei ole perehtynyt juuri nyt esillä olevaan energiapakettiin. Jos olisi, niin hän edelläsanotun mukaisesti olisi joutunut sanomaan, että muutokset pitää säätää lailla! Vaatimus 25% uusiutuvan energian käytöstä estää käytännössä mm sähkölämmityksen. Näin varsinkin, kun ilma-ilma lämpöpumppua RES-direktiivin vastaisesti ei hyväksytä.

Vielä: Tarastin olisi mielestäni pitänyt tarkastella uusien määräysten aiheuttamien suurten lisäkustannusten vaikutusta juridiikkaan.

Selvää on, että jos ehdotetut vaatimukset tulisivat lakiesityksenä Eduskuntaan, niin esitys hylättäisiin