24.10.2014

Eurooppa-neuvosto päätti ilmasto- ja energiapolitiikasta 2030

Eurooppaneuvosto päätti likipitäen komission ehdotusten mukaisesti (katso kirjoitukseni 29.01.2014) seuraavaa:
  • EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin 40% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppasektorin tavoite on 43% ja muiden 30%. Tavoiteprosentit jyvitetään jäsenmaille myöhemmin.
  • EU-tasolla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi 27%. 2020-tavoite Suomelle oli 38% eli korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen. 
  • EU-tasolla sovittiin energiatehokkuuden parantamisen osalta 27% ohjeellinen tavoite.
  • Lisäksi Suomen ehdotuksesta kannustusta uusiutuvan energian käytölle liikennesektorilla myös vuoden 2020 jälkeen.
  • Tyypillisesti jäsenmaat itse saavat päättää tavoitteistaan ja toimenpiteistään.

17.10.2014

Hiilineutraali Suomi 2050?

Vähän yli vuoden toiminut parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea julkisti 16.10.2014 mietintönsä Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Yllättäen pohjana ei ole käytetty vain puolitoista vuotta sitten annettua valtioneuvoston selontekoa Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (katso kirjoitukseni 21.03.2013) vaan VTTn vetämän Low Carbon Finland -hankkeen skenaarioita. Taustalla ovat tietysti myös EUn uudet ilmasto- ja energiatavoitteet 2030 (katso kirjoitukseni 29.01.2014). Seuraavassa raportin piirteitä: 
  • Tavoitteena kasvihuonekaasujen vähentäminen 80-95% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
  • Uusiutuvan energian osuuden uskotaan nousevan nykyisestä 35% ð 50-60%.
  • Energiatehokkuutta parantamalla ym toimilla uskotaan energian loppukulutuksen vähentyvän nykyisestä  310 TWh ð 250 TWh.
  • Aurinkoenergia ja ilma-ilmalämpöpumppujen tarjoama edullinen uusiutuva energia jätetty jälleen sivuosaan. 
  • Päästöttömän ydinenergian osuus ja tulevaisuus sivuutetaan kokonaan!
Loogisesti tämän paperin pitäisi olla toimenpideohjelma, jolla strategiassa sanotut tavoitteet (mitä, milloin) saavutettaisiin. Mitään toimenpiteitä (miten, kuka, rahat) ei paperissa ole. Oikeasti, nimestään huolimatta juuri tiekartta puuttuu; paperi on vain strateginen mietiskely. Eipä ihme kun komitean puheenjohtajana toimi min Jan VAPAAVUORI. Tästä löytyy parlamentaarinen mietintö (53 pages, 0.90 MB).

16.10.2014

Energiatehokkuuslaki tulee => Sähkön tasalasku haudataan?

Valtioneuvosto antoi 09.10.2014 eduskunnalle esityksensä 182/2014 energiatehokkuuslaista. Laki perustuu pääosin EUn EED-direktiivin moninaisiin - hyviin ja huonoihin - vaatimuksiin, joista olen aikaisemmin kirjoittanut. Samassa yhteydessä ilman mitään perusteluja hallitus esittää myös energiamarkkinalain muuttamista. Siitä seuraavat piirteet:
  • Sähkön tasalaskutus toimi hyvin vuosikymmeniä. Kuluttaja tiesi etukäteen kuukausittaisen laskunsa suuruuden ja saattoi huoletta panna sen suoraveloitukseen/suoramaksuun. Vain vuotuista tasauslaskua piti vähän tarkastella.
  • Viime syksynä astui voimaan uusi energiamarkkinalaki, jonka mukaisesti sähköyhtiöt pakottivat kuluttajan ottamaan ja maksamaan uudet sähkömittarit (kokonaiskustannus 750 MEUR) sekä siirtymään kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Tästä seurasi, että tulevan kuun sähkölaskuun ei voi varautua, mikä varsinkin sähkölämmitteisessä omakotitalossa (näitä on 500,000) asuva joutuu talvella jännittämään riittävätkö rahat sähkölaskuun.
  • Nykyisen lain mukaan kuluttaja voi kuitenkin vaatia sähköyhtiöltään tasalaskutuksen palauttamista. Hyvä yhtiö antaa, paha yhtiö ei.
  • Hallituksen esitys hämmästyttävästi tyrmää tämänkin mahdollisuuden. Esityksen 69§ mukaan "Loppukäyttäjälle toimitettu sähkö on laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella."
  • Lakiin on myös lisätty erikoinen uusi 69a§, jossa selitetään millä eri tavoilla kuluttaja voi maksaa laskunsa. Aivan kuin kuluttaja ei osaisi itse päättää, millä tavalla laskunsa maksaa. Vai onko todella mahdollista, että sektoraalisessa laissa voidaan määrätä laskun maksutavoista?
  • Vielä esityksessä kirjoitetaan, että "Loppukäyttäjän on halutessaan saatava laskut ja kulutustiedot sähköisinä." Onko tämä vitsi? Oikeastihan siinä pitäisi lukea, että loppukäyttäjän on halutessaan saatava laskut ja kulutustiedot paperilla.
  • Tämän lain pitäisi tulla voimaan 01.01.2016.
Energiatehokkuuslaki kokonaisuudessaan tarkoitaa merkittäviä muutoksia ja uusia kustannuksia tavallisen kuluttajan elämään. Ja se tulee aiheuttamaan vielä suuren keskustelun. Esitys julkistettiinkin salamyhkäisesti; TEMin tiedotteesta ei löydy lain olennaista sisältöä eikä linkkiä itse lakiin. Jälleen min Jan Vapaavuoren tekosia, vaikka vielä viime vuonna eduskunnassa lupasi tasalaskun säilyvän. Tästä löytyy koko hallituksen esitys (72 pages, 0.94 MB). Kun sähkömarkkinalaki on nyt auki, eduskunta voisi selkeästi päättää, että kuluttajalla on oikeus tasalaskutukseen niin halutessaan.

9.10.2014

EU hyväksyi Englannin valtiontuet uudelle 31 GEUR ydinvoimalalle

The European Union has approved Britain's bid to heavily subsidize a new nuclear power plant, overriding opposition from environmentalists and questions over the project's 24.5 billion pound ( $39 billion ) price tag. The EU's executive Commission said Wednesday it found the subsidies for construction and operation of the Hinkley Point plant won't distort fair competition.

Britain will guarantee all the loans for the project's construction and grant plant operators a fixed above-market electricity price — roughly double the current wholesale price — for 35 years to ensure their investment will break even. [enr]
Tämä on Suomenkin tie.

1.10.2014

Vapaavuori tyrii jälleen

Elinkeinomin Jan VAPAAVUORI hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalaitoksen, mutta hylkäsi Teollisuuden Voiman neljännen voimalaitoksen hankkeen olemattomilla perusteilla!

Lisäksi hän teki pahan kauneusvirheen: Ensin allekirjoitti helmikuussa Rosatomin toimitusjohtajan Sergei KIRIJENKOn kanssa Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanaikaisen käytön alalla. Sitten 25 Sep 2014 hän ajoi hallituksessa läpi päätöksen Fennovoiman voimalasta, josta Rosatom omistaa kolmanneksen sekä toimittaa laitoksen. Oikeuskansleri tutkii mahdollista jääviyttä. Mutta asia on niin kuin miltä se näyttää, ja nyt näyttää rumalta. Tätäkään ei Vapaavuori ymmärrä.