30/03/2012

Energiamääräykset etenevät

Seuraavassa yhteenveto Motivan tämänpäiväisessä energiatehokkuus-seminaarissa pidetyistä esityksistä:

Mika VUOLLE
Tiekartta puuttuu
Uudisrakentaminen 2012:
  • D2 ja D3 ovat valmiina ja astuvat voimaan 01 Jul 2012
  • Luonnokset rak.määr. C4 ja D5 ovat lopullisia ja ovat tulossa ulos YmpMin ohjeina
  • Lähes 0-energiamääärykset voimaan 2019 julkiset rak. ja 2021 kaikki
  • ERA17 mukaisista kireämmistä tavoitteista ei sanonut sanaakaan
Energiatodistus:
  • Vain 1 ja sama todistus kaikille
  • Standardikäytön mukainen laskennallinen; ei siis mitattu tms
  • Pohjana D3 mukainen E-luku
  • Voimassa 10 vuotta
  • Ohjelmille & tekijöille vaatimukset ja valvonta (nythän energiatodistuksen uudisrakennukselle voi tehdä kuka vaan miten vaan)
  • Laki eduskuntaan ennen kesälomia
  • Voimaan?
Jyrki KAUPPINEN
Energiaremonttimääärykset:
  • Ohjeena kustannustehokkuus (hyvä!); siis remontti-investoinnista johtuva energiakustannussäästöjen nykyarvon (NPV) pitää olla positiivinen ainakin asetuksen Cost Optimal mukaisessa ajanjaksossa (30a asunnot ja julkiset rak, 20a kaupalliset rak.)
  • EPBD-direktiivin mukaan tultava voimaan 09.01.2013 julkiset rak. ja 09.07.2013 kaikki
  • Luonnoksia MRLn muuttamisesta, asetuksista ja ohjeista ei vielä ole
  • Cost Optimalin vaatimat laskennat alustavasti tekeillä (VTT, HUT, TUT): sanoi joissakin EU-maissa tehdyn NPV-laskelmat kymmenistätuhansista rakennuksista (oikeasti, ehkä kymmeniätuhansia laskentoja erilaisille remonttivaihtoehdoille...), mutta Suomessa tehtäneen vain muutamasta; vaaditut referenssirakennukset tuskin ehtivät määräyksiin.
  • Ei maininnut lainkaan 25% vaatimusta koko talon korjaamiselle. Puhui kuitenkin osaremonteista kuten, että julkisivuremontit voidaan tehdä sivu kerrallaan, putkiremontit linja kerrallaan etc, jolloin 25% ei ehkä ylity.

28/03/2012

ERA17 vyöhykemallilta putosi pohja pois!

ERA17-tekijät sanoivat, että "meidän silmämme aukesivat Australiassa". Sieltä he löysivät Urban Growth Boundary-mallin eli kaupunkikehityksen vyöhykemallin, jolla voisi säädellä kaupunkien yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Malli perustuu pitkälti henkilöautolla tapahtuvan työ/asiointimatkaliikenteen määriin; mitä kauempana keskustasta asut, sitä suuremmat päästöt. Entinen asuntoministeri Jan VAPAAVUORI esittikin jopa pakkotoimia asian eteenpäin viemiseksi, ja Suurhelsinki pystyyn. Osmo SOININVAARAn mukaan nykyisellään "Helsingin seutu on ympäristörikos."

23 Mar 2012 tarkastettiin Aaalto-yliopistossa väitöskirja The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer, jonka tekijä on Jukka HEINONEN. Väitöskirja osoittaa, että tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pienempiä CO2-päästöjä! Yhdyskuntarakenne vaikuttaa suoraan vain yksityisautoilun päästöihin. Kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat yleistä kulutustasoa; katso seuraava kaavio.
Heinonen sanookin, että vaikka aluerakenteen tiiviydellä saattaa olla hyviä puolia, niin ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista.

13/03/2012

IRTI KOSTEUSFOBIASTA - Kuiva sisäilma on haitaksi ja tuhlaa energiaa

Home on suuri ongelma Suomen kuten monen muunkin maan rakennuskannassa. Syyllinen ei kuitenkaan ole sisäilman kosteus, vaan rakenteiden kastuminen. Homeitiöitä on sisäilmassa kaikkialla, eikä niistä päästä eroon. Ongelma syntyy vasta siitä, kun home alkaa kasvaa rakenteissa. Rakenteet kostuvat/kastuvat pääasiassa seuraavilla tavoilla: sadevesi, vesi/viemärijohtojen ja vettä käyttävien ja tuottavien laitteiden vuodot, kapillaarinen nousu maasta, diffuusio ja paine-erosta johtuva ilmankosteuden kulkeutuminen rakenteeseen.

Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen ja vailla vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan (esim. Saksassa vaaditaan kosteuden palautus sorptioroottorilla tms. menetelmällä). Sisäilman kosteus menee ulos poistoilman mukana, ja ulkoa otettavan raittiin tuloilman kosteuden määrä on talvella vain murto-osa (2-4g/m3) tarpeellisesta. Tästä seuraa, että uusissa asunnoissa kovilla pakkasilla sisäilman suhteellinen kosteus RH on alle 10%. Kun sisäilman RH on alle 30%, ihmisiä palelee ja he sairastuvat. Samasta syystä uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin. Ja vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.

Liian kuivassa ilmassa palelee, koska kuivaan ilmaan iholta haihtuva kosteus jäähdyttää ihoa (vie lämpöenergiaa 2.27J/g; ihmisen haihdunta on 100-8,000g/d); samasta syystä kuivassa sähkösaunassa voi lämpömittarin mukaan ottaa yli 100 asteen löylyt. Koettu mukavuuslämpö ei olekaan sama kuin mittarilämpö vaan on monista tekijöistä riippuva näennäinen lämpötila (apparent temperature). Niinpä talvella kun RH=10-20%, niin talo pitää lämmittää mittarilämpöön 24 astetta, jotta asukas tuntisi olonsa 21 asteen mukaiseksi ja mukavaksi (lähdedata: National Oceanic and Atmospheric Administration, US). Nykyisten rakentamismääräysten mukaisissa taloissa asukkaat ja toimistotyöntekijät ovat tämän ilmiön huomanneetkin. Eli, jos mittari talvella näyttää 21 astetta, niin useimmat, ja varsinkin naiset, palelevat ja vetävät villatakkia ylleen; onhan lämpötuntuma vain 18 astetta. Tosin tämä oli suositus vielä 1950-luvulla.

Kuivuudesta seuraava ylilämmittäminen vie tietysti energiaa. Kun talon mittarilämpöä joudutaan nostamaan talvella jopa kolmella asteella 21 asteesta 24 asteeseen, lämmitysenergiaa kuluu vuositasolla 12% enemmän! Syyllinen tähän on Ympäristöministeriö, joka ei ymmärrä asettaa mitään ohjeita tai vaatimuksia sisäilman suhteelliselle kosteudelle.

Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi tarkistaa seuraavasti:

(1) Sisäilman suhteellisen kosteuden ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60%
(2) Vaatimus: kosteuden talteenotto - KTO vähintään 45% (kesäaikaan pois päältä kuten lämmön talteenotto - LTO nyt). Tämä on asia, joka täytyy saada esiin rakentamismääräysten uudistamisen seuraavalla kierroksella ( D2; D3 & D5 2015 tms).

Sisäilmastoseminaarissa pidetty esitelmä kokonaisuudessaan löytyy http://onlinebookshop.villareal.fi/.

05/03/2012

HAETKO ENERGIA-AVUSTUSTA?

SITRAn raporteissa, VTTn tutkimuksissa, HESARIn kirjoituksissa etc on todisteltu, että juuri omakotitalot ovat Suomen ilmastoselviytymisen syöpä; puoli miljoonaa väärin (sähkö)lämmitettyä kotia, takat saastuttavat enemmän kuin liikenne etc. Jotta lämmitysenergiaa kuluisi vähemmän, tarkoitukseni on lisätä paritalomme yläpohjan lämpöeristystä 20 cm. Juuri sopivasti tulivat hakuun myös ARAn energia-avustukset 2012. Kaupungin ohjeen mukaisesti kävin läpi 6 monisivuista kaavaketta seuraavin havainnoin (ARA 36d):

Omakotitalo = asuinrakennus, jossa on enintään kaksi huoneistoa.
Omakotitalolle voidaan antaa vain tarveharkintaista avustusta! Hakemukseen pitää liittää mm seuraavat harkitsemista edesauttavat dokumentit:
  • ruokakunnan kaikkien asukkaiden nimet ja henkilötunnukset
  • ruokakunnan kaikkia yli 18-vuotiaita jäseniä koskevat verotuspäätökset
  • työnantajan todistus nykyisistä kuukausituloista ja/tai vastaava todistus nykyisistä eläketuloista ja tapaturma- yms korvauksesta
  • kiinteistöverolippu hakemista edelliseltä vuodelta
  • muut kunnan edellyttämät selvitykset (mitähän...)
Kaiken tämän selvittämisen jälkeen mahdollisesti saisit avustusta 1.50 EUR/m2. Eli jos huoneistoala on esim 150 m2, niin avustus saattaisi olla 225 EUR. Rivitalot etc sen sijaan saavat energia-avustuksen ilman tarveharkintaa!

Oikeasti tein taloyhtiöni hakemuksen kaavakkeella ARA 36b, ilman tarveharkintaa. Saapa nähdä, mitä siitä seuraa...