SAKSA: Valtio maksamaan 19 miljardia ydinvoimaloiden sulkemisesta

German utility giants E.ON, RWE and Vattenfall and government clashed at a court hearing over the country's controversial decision to phase out all nuclear plants by 2022 aftermath the dramatic incident at Japan’s Fukushima nuclear power plant in 2011.
E.ON, RWE and Vattenfall are claiming 19 GEUR compensation for the closures, which scrapped one of their main sources of profit.  [emp]

Rakennusten energiamääräykset uusiksi: 30 % kiristys

Eilen lähetettiin lausunnolle kimppu luonnoksia rakennusten uusiksi energia- ja sisäilmastomääräyksiksi. Kimppu sisältää esitykset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta sekä kolmesta asetuksesta, jotka korvaavat rakentamismääräykset D3 ja D2. Seuraavassa eräitä pääpiirteitä ja infoa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Tavoitteena lähes 0-energiarakennukset. Voimaan 2017, rakennuslupiin 2018, rakentamiseen 2020 alkaen.

115 a § Lähes nollaenergiarakennus: Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus. Vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

117 g § Energiatehokkuus: Energiatehokkuutta määritettäessä eri energia-määrät muunnetaan yhteenlaskettavaan muotoon energiamuotojen kertoimien avulla.

Edellä sanottua ei kuitenkaan sovelleta mm rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 m² eikä loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
Energiatehokkuutta on parannettava myös korjaus- ja muutostyön yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Säädösten vaatimustason asettamisessa lähtökohtana on, että investointien tuottamat hyödyt olisivat asuinrakennuksissa 30 vuoden ja muissa rakennuksissa 20 vuoden tarkastelujaksolla investointikustannuksia suuremmat.

• Koko rakennuskannan osuus nykyisestä energian loppukäytöstä Suomessa on noin 40 %.
• Pientalot ovat vuosittaisella energiantarpeella mitattuna uudisrakennusten merkittävin rakennustyyppi, vastaten noin 47 % lämmitysenergian ja sähkön käytöstä. Toisiksi suurin ryhmä on asuinkerrostalot, joiden osuus uudis-rakennusten energiantarpeesta on 28 %. Lopuista rakennustyypeistä energiaa käyttävät eniten liikerakennukset, 12 % ja toimistorakennukset, 5 %.
• Nykylainsäädännön mukainen vuosittainen energiankulutus tarkastelluilla rakennuksilla on yhteensä noin 460 GWh. Arvioidut vähenemät, yhteensä noin 83 GWh eli 18 %.
• Keskimääräisen suomalaisen hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 9,8 ton vuodessa, josta asumisen osuus oli 3,5 ton vuodessa. Ehdotetun lainsäädännön mukaiset päästövähennykset olisivat 86 000 ton hiilidioksidia vuodessa ja vastaisivat nykytilanteessa siis noin 25 000 ihmisen asumisen päästöjä.

Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (vrt D3)

3 § Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus: Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja viilennys-järjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta, josta on vähennetty rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävissä olevasta energiasta otettu energia

4 § Energiatehokkuuden vertailuluku: Vertailuluku (E-luku), jonka yksikkönä käytetään kWhE/(m² a), on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa.

• Rakennukselle sen pääasiallisen käyttötarkoitusluokan mukaisesti määritetty energiatehokkuuden vertailuluku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja (kWhE/(m² a)); tässä vain osa:

• Rakennus	Nettoala (m2)	Vaatimus nyt	Vaatimus uusi	Kiristys
  Pienet asuin-rakennukset	<85 85-120 120-150 150-600 >600 Rivitalo & 2-kerr.	na 204 204-162 162-131 130 150	>140 140 140-110 110-92 92 105	na 31 % 31-32 % 32-30 % 29 % 30 %
  Asuinkerrostalot		130	82	37 %

• Valtionevoston asetuksella määrätään rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista erikseen seuraavasti:

• Energiamuoto	Kerroin nyt	Kerroin uusi	Muutos
  Sähkö	1.70	1.20	-29 %
  Kaukolämpö	0.70	0.50	-29 %
  Kaukojäähdytys	0.40	0.28	-30 %
  Fossiiliset pa	1.00	1.00	0 %
  Uusiutuvat pa	0.50	0.50	0 %

• Rakennuksen vaipan eri osien U-arvot pysyvät ennallaan.
• Ilma-ilmalämpöpumpun tuottamasta energiasta laskelmissa hyväksyttävä määrä nousee 1 000 ð 3 000 kWh/a. Vastaavasti varaavan takan hyväksyttävä energiamäärä nousee 2 000 ð 3 000 kWh/a.
• LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo nousee 45 ð 55 %, ja iv-järjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvoa kiristetään.
• Muihin vaatimuksiin, vertailuarvoihin, määrityksiin ja laskennan lähtötietoihin tulee vain vähäisiä tarkistuksia. Jopa eri vyöhykkeiden säätiedot säilyvät ennallaan.

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (vrt. D2)

Tämä asetus koskee uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista. Asetus on radikaali muutos aikaisempaan: Sisältää vain perusperiaatteet 11 sivulla.

3 § Sisäilmaston suunnittelu ja rakentaminen: Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: 1) sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennusmateriaalien päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet; 2) ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät; 3) sijainti ja rakennuspaikka.

Eräitä havaintoja ja kommentteja

• Nytkään ympmin ei esitä mitään laskelmaa kiristyvien vaatimusten vaikutuksesta rakennuskustannuksiin, takaisinmaksuajoista puhumattakaan!
• Omakotitaloille asetetaan pitkä 30 vuoden takaisinmaksuaikavaatimus, mutta valtion omille rakennuksille vain 20 vuotta, vaikka EPBD-direktiivi vaatii 30 vuotta.
• Vaikka valmisteluaineistossa on hyvin selvitelty kiristyksen vaikutusta CO₂-päästöihin, lopullisessa tekstissä siitä ei näy jälkeäkään, toisin kuin monessa muussa EU-maassa.
• Kuten yllä jo sanotusta näkee, on kiristyksen vaikutus CO₂-päästöihin mitätön; edustaahan se vain 0.14 % Suomen päästöjen kokonaismäärästä 60.6 Mton (CO_2e / 2013).
• Energiatehokkuuden vertailuluvut (E-luvut) kiristyvät peräti 30 %, kouluissa jopa >50 %! Tästä huikeasta kiristyksestä ympmin aineisto on hiljaa.
• Yksiaineinen massiivinen seinärakenteen plus painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttaminen käytännössä mahdotonta. Vain hirsirakenteita koskeva vertailuluvun lievennys koskemaan kaikkia yksiaineisia, massiivisia seinärakenteita?
• Energiamuotojen kertoimet perustuvat periaatteessa edelleen primäärienergiaan. Luvut ovat kuitenkin etääntyneet reaalimaailmasta (valmisteluaineistossa esim sähkön oikein laskettu kerroin on 2.2, mutta nyt 1.2).
• Sähkön kertoimen laskeminen 1.7 ð 1.2 on tervetullut. Jos oikeasti oltaisiin huolissaan ilmastomuutoksesta, energiamuotojen kertoimet laskettaisiin niiden CO₂-päästöjen perusteella. Kun Suomessa yli 2/3 tuotetusta energiasta on päästötöntä, olisi oikea sähkön kerroin vain 0.3 (erilaisilla tehoalue- ja marginaalitarkasteluillakin jää alle 0.6).
• Rakennuksessa tuotettua ja verkkoon syötettyä uusiutuvaa energiaa (eg myytävää aurinkovoimaa) ei saa lukea hyödyksi rakennuksen energiatehokkuuslaskelmassa. Tätä energiaa ei myöskään saa myydä naapurille! Syyllinen on sähköyhtiöiden lobbaama sähkömarkkinalaki, joka estää hajautetun sähköntuotannon ja sitä tukevan nettolaskutuksen.
• Ilma-ilmalämpöpumpun energian parempi huomioonottaminen laskelmissa on tervetullut, pitkään vaatimani muutos.
• Entinen asuntomin Jan VAPAAVUORI esitti  järjettömän suuria kiristyksiä U-arvoihin 2010 määräyksiin; ne jäävät nyt lopullisesti historiaan. Samoin käy uusiutuvan omavaraisenergian vaatimukselle samalta ajalta. Ja vielä sekin Vapaavuoren vaatimus, että Helsingin kivihiilellä tuotettu kaukolämpö olisi uusiutuvaa energiaa (sic).
• Sisäilmastomääräyksissä olisi ollut paikallaan lähestyä asiaa seuraavasti: sisäympäristö ð sisäilmasto ð sisäilma. Silloin kaikki asumiseen ja sisällä työn tekemiseen liittyvät asiat tulisivat käsitellyiksi
• Jo nykyisten energiamääräysten aikana pakollinen ilmanvaihto johtaa Suomen talvessa sisäilman suhteellisen kosteuden romahtamiseen <20/10 %. Tämä on epäterveellinen ja haitallinen kuivuus. Uudet sisäilmastovaatimukset kuitenkaan eivät vieläkään sisällä kosteuden takaisinottoa LTOsta, vaikka Saksa olisi hyvä esimerkki. Oikeasti pitäisi säätää:
• (1) Sisäilman suhteellisen kosteuden ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60 % (T=20-24 C)
• (2) Vaatimus: kosteuden talteenotto - KTO >55 % (kesäaikaan pois päältä kuten LTO nyt),
• EUn komissio puuttunut kanteellaan ja kirjeellään Suomen puutteellisiin määräyksiin. Mm siihen, että määrittely ”teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa” esiintyy vain MRLn perusteluissa. Tähän ilmiselvään laittomuuteen yritin aikanaan saada korjausta, turhaan.

Kaikki asiakirjat (11+ dokumenttia) löytyvät osoitteesta http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/Lausuntopyynto_luonnoksesta_hallituksen_%2838540%29.

"Tiiviin rakentamisen ihanne vie harhateille"

Näin otiskoi tämänpäiväinen Hesari Mari VAATTOVAARAn ja ym kirjoituksen. Samassa lehdessä kerrotaan, että Hesan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ensimmäisen kaupunkibulevardihankkeen Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaan.

Vancouver, Köpenhamina ja Helsinki tavoittelevat "maailman vihreintä kaupunkia"

Helsinki Deputy Mayor Pekka Sauri, Lord Mayor of Copenhagen Frank Jensen, and Vancouver Mayor Gregor Robertson all collaborated on clean city initiatives at the 2016 Globe Series on Friday and Robertson acknowledged his city is still playing catch up on the European nations in their "friendly competition" to become the greenest city in the world. "Right now we’re about 31 per cent renewable," he told the roundtable audience. "Almost all our electricity is from renewable sources — the big challenges for us are with transportation and with the heat of our buildings."

Both Copenhagen and Helsinki have made greater strides with energy efficient infrastructure and transportation using innovative district heating and cooling methods, upgrading old homes, and reducing reliance on personal vehicles.

Robertson said, with gas-fired power so cheap, one of the biggest challenges for Vancouver is to incentivise greener practices in heating homes. “We’re behind in that target," he explained. "We need fresh approaches to that and technology that will enable it. If there were a higher price on carbon that might make a difference because a lot of homes are heated by natural gas.”

Both Copenhagen and Helsinki have vibrant heating and cooling systems that don't use fossil fuels. In Copenhagen, 98 per cent of houses are linked to a super-efficient district heating system that captures waste heat from electricity production normally released into the sea, and channels it back through pipes into peoples' homes. This has helped the city reduce its emissions by 50 per cent from 1995 levels, putting it well on its way to being carbon neutral by 2025. Helsinki too, has an award-winning district heating and cooling system with a 90 per cent efficiency rate based on an annual reduction of 40 per cent of overall carbon emissions.  [dec]

Vancouver ihmettelee kaukolämpöä, ja Pekka SAURI kehuu Helsinkiä, vaikka tuottaa lämmön kivihiilellä (sic).

E.ON tarjoaa akkuja aurinkoenergian käyttäjille

E.ON is planning to launch a residential PV-plus-storage offering for the German market in April, the company has confirmed. The product will be based on Solarwatt’s MyReserve battery systems, which went on sale last year.

“We will collect feedback from the market and from customers, and then fine-tune the product,” said E.ON’s vice president of battery systems, Eliano Russo. “The final launch will be in September.”
Germany’s second-largest energy company said it has not confirmed pricing for the product, but MyReserve is being sold in the country for between $7,600 and $9,780, depending on the size of the solar panels purchased. The price includes the PV panel, battery, inverter, electronics and sales tax.

The battery can be scaled up to 11 kilowatt-hours, comes with a 10-year warranty, has a 100 percent depth-of-discharge, and 93 percent round-trip efficiency.  It can last from 12-15 years with daily cycling.

The solar-and-battery system, which is aimed at both the residential and small-to-medium-sized enterprise sectors, is based on lithium-ion battery technology.  [dec]

Akut uusiksi

Advanced Research Projects Agency-Energy (Arpa-E) – a branch of the Department of Energy – says it achieved its breakthrough technology in seven years. Arpa-E was founded in 2009 under Barack Obama’s economic recovery plan to fund early stage research into the generation and storage of energy.

Ellen Williams, Arpa-E’s director, said: “I think we have reached some holy grails in batteries – just in the sense of demonstrating that we can create a totally new approach to battery technology, make it work, make it commercially viable, and get it out there to let it do its thing,” If that’s the case, Arpa-E has come out ahead of Gates and Musk in the multi-billion-dollar race to build the next generation battery for power companies and home storage.  [Guardian]

Italialaiset korjaamaan Mosulin patoa

Work to stabilize Iraq’s endangered 113-m-tall Mosul dam on the Tigris River will require unprecedented engineering effort, warns a Swedish-based soil-mechanic professor with extensive knowledge of the troubled site. Faced with warnings of an imminent, catastrophic collapse of the earthfill structure causing widespread devastation, the Iraqi Ministry of Water Resources on March 2 signed up Italy’s Trevi Group to stem leaks under the dam and repair a bottom outlet floodgate.

Work will involve “an intense level of drilling activities and injection of cement mixtures” to consolidate the foundations, according to Trevi. The $260-million contract calls for the construction of a 333-m-deep cut-off wall built through the crest of the 3.4-km-long earthfill dam, according to Nadhir Al-Ansari. “Nobody has tried this before” at such a scale, he says.

Germany’s Hochtief A.G., Essen, led a consortium including, what was then, Impregilo S.p.A., Milan, Italy, to built the 113-m-tall, 3.4-km-long dam between 1981 and 1986. [enr]

Padon sähkövoimalaitoksen kapasiteetti/teho on peräti 1,052 MW (Imatra 192 MW), ja vuosituotanto 3.42 TWh.