03/09/2011

Energiatehokkuusdirektiivin tiukennus pakottaisi turhiin remontteihin

Tämä aihe on suora lainaus Rakennuslehdestä; uutisartikkeli ja osa kommenteista.

Kunnat maksaisivat suurimman osan sairaaloiden, koulujen ja virastojen ennenaikaisista peruskorjauksista.
"Pelkän energiatehokkuuden lisäämiseksi pitäisi remontoida sellaisiakin rakennuksia, joiden käyttöikä ei muuten remonttia edellyttäisi. Investointien takaisinmaksuajat laskettaisiin jopa kymmenissä vuosissa. Se ei kuulosta järkevältä", työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kuntasektorilla ei ole edellytyksiä hankkia lisärahoitusta mahdollisen lisäkorjauspotin kattamiseksi. "Ei varsinkaan tässä tilanteessa, jossa varaudutaan suurten ikäluokkien ikääntymiseen."
Korjausvelkaa kunnissa kyllä syntyy hänen mukaansa koko ajan, eikä kaikkia julkisrakennuksia pystytä remontoimaan niin nopeasti kuin hyvä rakennuspito edellyttäisi.

Esa Härmälän mukaan energiatehokkuuden lisääminen on EU:n vuoteen 2020 ajoitetun ilmasto- ja energiapaketin laajin osa-alue. Sen tavoitteiden täyttämisen suhteen ollaan vielä puolimatkassa.
"Kyse on laajasta kokonaisuudesta ja jopa tuhansista eri toimenpiteistä. Suomen hallitus tukee myös tässä asiassa energiapaketin päämääriä mutta haluaa käyttöön eri keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi."
Härmälän mukaan esimerkiksi kaupan ja palveluiden parissa energiatehokkuuden lisääminen maksaisi monesti itsensä takaisin melko nopeastikin. "Potentiaalia korjauksiin on julkisen sektorin ulkopuolella monella alalla, ja yhteiskunnan tuki pitäisi suunnata tehokkaasti niille."
"Härmälän mukaan uusi energiatehokkuusdirektiivi olisi ongelmallinen Suomen lisäksi myös monelle muulle jäsenmaalle. Onneksi", hän lisää. "Varmaan direktiiviin tulee vastustuksen takia vielä muutoksia."