08/02/2018

Vapaavuoren hankkeet vastatuulessa

Kaupunkibulevardit: HHOn päätös 05.02.2018 pudottaa pohjan pois Helsingin yleiskaavalta. Kaupunkibulevardit Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä todettiin lain ja maakuntakaavan vastaisiksi. Vapaavuoren mukaan Tuusulanväylän ja Itäväylän bulevardisoinnilla tullaankin hyvin toimeen, kun rakennetaan Malmin lentokenttä.
Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsälän mukaan Helsinki uhkaa nyt Vantaan itsenäisyyttä: "Vantaan ja Sipoon raja ei ole ennenkään ollut Vapaavuorelle pyhä. Helsinki käyttää juuri niin paljon voimaa kuin tarvitaan. Kuten aina ennenkin". Vilkaise myös http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/05/kaupunkibulevardeille-voimakasta.html.
Kun samalla kiellettiin Vartiosaaren asuttaminen, panee tämä myös Kruunusiltojen rakentamisen kyseenalaiseksi.

Tallinnantunneli: Eilen valmistuneen virallisen selvityksen mukaan Helsinki-Tallinna-tunnelin hinta onkin noussut heti kaksinkertaiseksi. Seuraavassa muutama havainto ja vertaileva kommentti asiasta:
  • Pituus 103 km (Chunnel 50.5 km)
  • Syvimmillään 220 m merenpinnan alapuolella  (Chunnel 115 m)
  • Valmis 2040 (Vesterbackan tunneli 2024; Chunnel 1994)
  • Hinta-arvio 20 GEUR (Vesterbackan tunneli 15 GEUR)
  • Rahoitus Suomi, Viro, EU (Vesterbackan tunneli yksityinen rahoitus Kiinasta etc)
  • Liikennetuki 280 MEUR pa 40 vuodeksi, eli yhteensä 11.2 GEUR
  • Junan nopeus 200 km/h (Chunnel 160 km/h)
  • Matkustajamäärä 2050  23 miljoonaa (Chunnel nyt 10 miljoonaa)
  • Tavaramäärä 1 Mton (Saimaan kanavan tonnimäärä on paljon suurempi; Chunnel 23 Mton)
  • Lippuhinnat one way: 18 EUR/hlö, 70 EUR/auto (Tallink alk 15 EUR/hlö, 16 EUR/auto)
  • Anne BERNER: "Jäämereltä Euroopan sydämeen" (sic)
  • Jan VAPAAVUORI panee paremmaksi: "Välimerelle ja Mustallemerelle" (entäpä Kaspianmeri?)
  • EU:n liikenteen ja liikkumisen pääosaston DG MOVEn johtaja Herald Ruijters”Nyt Helsingin ja Tallinnan välillä on hyvä laivayhteys ja komissio rahoittaa projekteja, jotka parantavat meriyhteyttä taaten nopeammat, suuremman kapasiteetin ja yhdistettävyyden palvelut. Tunneli  ei toisi uutta yhteyttä eikä parantaisi merkittävästi nyt olemassa olevaa kaupunkien välistä yhteyttä”. [rl]

02/02/2018

Ranska panee paremmaksi: Kivihiilen käyttö sähköntuotannossa loppuu 2021 (koko 1 %)

France made known about its intention to shut down all coal-fired power plants by 2021 to strengthen its stance in the fight against climate change. Emmanuel Macron, the President of France, declared about his plan to fasten coal phase-out by two years.  His predecessor, Francois Hollande, initially set the deadline for switching to cleaner energy generation by 2023.
According to RTE, the French transmission system operator, coal represents only around 1% of the country’s electricity generation. 
Great Britain has emphasized its target to eliminate the consumption of the polluting fuel source by 2025. [emp]

Sähköautojen kotilataus tulee

Kuten olen sanonutkin nyt näyttää siltä, että EPBD-direktiivi menee läpi kuluvan vuoden aikana, jolloin sähköautojen latauksesta säädetään mm seuraavasti:
Ympäristöministeriö 1.2.2018 12.12
EU-maiden suurlähettiläät ovat eilen saavuttaneet Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
En ole perehtynyt EPBD-direktiivin uudistuksen perustelujohdantoon enkä sen valmisteluraportteihin. En myöskään teknisiin standardeihin, jotka ovat työn alla. Taulukossa kuitenkin tämän hetken käsitykseni kotilatauksesta:
Sähköauto vie energiaa noin 20 kWh/100 km. Jos oletetaan, että kaupunkialueella päivittäistä automatkaa tulee 50 km, vastaa se10 kWh. Tämä on vain kolmannes Nissan Leafin akusta, jolloin myös päivittäinen latausaika putoaa kolmannekseen. Tästä seuraa, että parkkipaikalla (ulkona tai hallissa) ei kaikkien sähköautojen tarvitse olla latauksessa yhtä aikaa. Älykkäällä virranohjauksella (katkoo latausta tai alentaa latauksen tehoa) voidaan tehopiikkejä alentaa. Kun tuoreen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti meillä pitäisi vuonna 2030 olla 250,000 sähköautoa, se tarkoittaa, että 90 % autoista liikkuisi edelleen polttomoottorilla(kin). Epäilemättä pääkaupunkiseudulle sähköautoja tulee olennaisesti enemmän.
Summarum: Älykkäällä virranohjauksella sähköautojen tuleminen ei olennaisesti kasvata infran, tulokaapeleiden eikä pääsulakkeiden kokoja. Olennaista mielestäni nyt on, että vaadittaisiin kaikkiin uusiin rakennuslupiin tarvittava putkitus ja kaapelointivalmius 230 V / 32 A jokaiseen autopaikkaan.
Vielä: Uusissakin taloissa sähkölatausvarauksia ja -paikkoja (230V/16A) on vain vähän tai ei ollenkaan. Sähköautojen "kierrätys" harvoille laturipaikoille ei voi onnistua, varsinkin kun paikat yleensä kuuluvat tiettyyn asuntoon (tai ovat erillinä osakkeina). 

26/01/2018

Mikroverkot tulevat - mutta ei Suomeen

New Yokin Brooklyn MicroGrid -kokeilussa osa alueen asukkaista tuottaa itse sähköä aurinkopaneeleilla ja myy sitä toisille mikroverkon jäsenille paikallisen mikroverkon kautta. Ylijäämäsähköä asukkaat voivat myös varastoida akkuihin tai sähköautoihin, mistä sitä voidaan myydä naapureille toisina hetkinä.
Vallankumouksellista on se, että asukkaat sekä tuottavat että myyvät sähköä olematta yhteydessä perinteisiin sähköalan yhtiöihin. Ei ihme, että joissakin visoissa suuret voimantuotantoyksiköt ja sähköyhtiöt tulevan hitaasti tiensä päähän mikroverkkojen takia.
Brooklynin mikroverkkoa ovat kehittäneet LO3-yhtiö ja Siemens vuodesta 2016 lähtien. Viime joulukuussa Siemens ryhtyi LO3:n osakkaaksi. Siemensin mukaan lohkoketjualusta kirjaa automaattisesti asukkaiden keskenään käymän sähkökaupan myynnit ja ostot.
Siemensillä on ollut pari vuotta käynnissä oma mikroverkkokokeilunsa eteläsaksalaisessa kylässä. Wildpodsriedin kylässä asuu 2500 ihmistä. Kylässä on otettu käyttöön laajasti tuulella, auringolla, vedellä ja biomassalla tuotettua sähkön- ja myös lämmöntuotantoa 2010-luvulla. Tavoitteena on ollut saada kaikki kylän tarvitsema energia uusiutuvista. Nyt kylä tuottaa vuodessa Siemensin mukaan seitsemän kertaa oman tarpeensa määrän sähköä uusiutuvista. Tavoitteena on, että alueellisten sähköverkkojen ongelmatilanteissa mikroverkot voidaan kytkeä irti alueen sähköverkosta.
Monien energiateknologiaa toimittavien yhtiöiden ja alan tutkijoidenkin mukaan uusiutuvan energiantuotantoon perustuvat mikroverkot yleistyvät väistämättä[t&t]
Suomen tuoreimmissakaan strategioissa ja päätöksissä ei paikallista hajautettua sähkön tuotantoa ja mikroverkkoja sallita, katso http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/11/uusi-energia-ja-ilmastostrategia-ei-hyva.html.

23/01/2018

Skanska satsaa perovskiittiin

Sweden-based builder Skanska this week said that it has secured a deal that will allow it to begin covering office buildings with perovskite solar cells on a commercial scale. Skanska said it signed a licensing agreement that gives it exclusive rights to use Poland-based Saule Technologies’ solar cell solutions. According to Skanska, initial implementation tests will begin in Poland this year.
Saule Technologies has been working on the application of ink-jet printing for making free-form perovskite solar modules since 2014. Last November, at IDTechEx Show in Santa Clara, Calif., the company presented a flexible, printed, perovskite photovoltaic module the size of an A4 sheet for the first time.
“Scaling up the size of perovskite solar cells is one of the biggest challenges for companies and researchers working with this technology,” Olga Malinkiewicz, co-founder of Saule Technologies, said in a November 2017 statement.  [rew]
Suomessakin perovskiittiä tutkitaan, mutta taidetaan olla jälkijunassa.

19/01/2018

Dubai: Iso pumppuvoimalaitos suunnitteilla

Dubai Electricity and Water Authority (DEWA) will study the feasibility of building a 400 MW pumped-storage hydropower plant in Hatta, Dubai, United Arab Emirates.” The hydropower plant has a 2,500 MWh storage capacity in an effort to diversify DEWA’s energy mix and enhance energy storage technologies.

DEWA Managing Director and Chief Executive Officer, HE Saeed Mohammad Ahmad Al Tayer, said, “This supports the Dubai Clean Energy Strategy 2050 to make Dubai a global hub for clean energy and green economy, and provide 75% of Dubai’s total power output from clean energy by 2050.” [rew]

Vertailun vuoksi: Imatran vesivoimalaitoksen teho on 192 MW, ja  Loviisan ydinvoimalan 1 ja 2 molempien teho on 496 MW.

14/01/2018

Voi kiskomanian määrää!

Olen tässä blogissa vuosien varrella kirjoittanut useasti ratafiilien kiskomaniasta. Eli erilaisia ratoja ja kiskoja pitäisi saada joka paikkaan kustannuksista ja asiakkaiden palvelusta piittaamatta.

Tässäkin kunnostautuu jälleen Jan VAPAAVUORI, joka Lauri LYLYn kanssa ponnekkaasti esittää uuden raiteen ja radan rakentamista Tampereelta lentokentän kautta Helsinkiin. Huippua tässä 2-3 GEUR hankkeessa edustaa uusi oikorata lentokentältä Hesaan. Juuri kun rata Helsingistä lentokentälle on saatu toimintaan, niin eiköpä Vapaavuori jo esitä suorempaa uutta rataa.

Tallinnan tunneli ja jäämeren rata ovat aivan huuhaa-hankkeita. Eivätkä muutkaan kiskomaaniset ratahankkeet toteudu ainakaan 10 vuoteen. Ei Espoo-Lohja-Turku eikä edes Espoon kaupunkirata (joka on valtion ja helsinginseudun välisen tuoreen MAL-sopimuksen hännillä sijalla 19). 
Luulisi ratafiilien vähän rauhoittuvan mm Hesan länsimetron tuoreiden kokemusten myötä. Enemmistön matka-ajat pitenivät, ja silti metroon on tungosta, koska asukasmitoitus oli kymmenen vuoden takaa (sanoo HSLn Eero Anttila Länsiväylässä)! Lopulta 18.01.2018 HSL sanookin, että matkustajamäärät olikin laskettu väärin (sic), ja oikea luku onkin 50,000 eikä 75,000; ennustettu luku oli 60,000.

13/01/2018

TESLAn "aurinkokatto" on kallis

Solar shingles will cost more than a conventional roof along with photovoltaic panels — but not “wickedly so,” said Hugh Bromley, a New York-based Bloomberg New Energy Finance analyst. He estimates a Tesla roof would cost about $57,000 for a 2,000-square-foot house (~200 m2), compared to about $41,000 for terracotta tiles along with a 5-kW solar-panel system. A plain-old asphalt roof with panels would run about $22,000, Bromley said. [rew]

05/01/2018

Suomalainen aaltovoimala Balille

A 10MW wave energy park will be constructed in Bali by a Finnish clean energy firm, named Wello, which received first commercial wave energy park order from Gapura Energi Utama, an Indonesian infrastructure firm. Wello energy company affirmed that the facility will generate zero emissions, likely to become the biggest wave energy park globally. 
Penguin wave energy converter of the site can operate in difficult ocean conditions thanks to the way it floats on the surface of the water. Wello also says that the plant will make no visual or noise pollution. Once the firm will obtain full permission from authorities, it will start delivery and construction process. According to estimations, the final permission is likely to be obtained at the end of 2018. 
Heikki Paakkinen, CEO and Founder of Wello, declared: “I am extremely proud that our long-term development work is now rewarded with this order. The cost of energy generated with Wello Penguin is already very competitive compared to offshore wind energy and in serial production we aim for a further 50% cost reduction.” [emp]

22/12/2017

Uudet rakentamismääräykset hätäisesti voimaan 01.01.2018

Ensi vuoden 2018 alusta astuu voimaan kymmeniä uusia ja uudistettuja rakentamismääräyksiä, jotka sisältävät tuhansia muutoksia nykyiseen. Suuri osa asetuksista tuli allekirjoitetuksi kuluvan vuoden viimeisinä päivinä, kuten tänään, eikä niitä vielä edes löydy ympäristöministeriön verkkosivuilta. Nyt kaikki määräykset ovat statukseltaan asetuksia, joihin liittyy perusteluosio. Ympäristöministeriöllä oli viisi vuotta aikaa tehdä paperit. Ohjeita ei ole vieläkään, vaan tulevat joskus jatkossa. 
Uudet määräykset tarkoittavat lähes poikkeuksetta kiristystä nykyiseen. Mitään laskelmia lisääntyvistä kustannuksista ei esitetä. Ja takaisinmaksuaikoja ei ympäristöministeriö perinteensä mukaisesti osaa tehdäkään.

Ympäristöminiteriön  rakennusneuvos Teppo Lehtinen ei näe aikataulussa ongelmia; hänen mukaansa ”Uudistamisessa on käyty koko ajan hyvää vuoropuhelua rakennusalan toimijoiden kanssa, ja uusien vaatimusten pääasiallinen sisältö on ollut jo pidempään alalla tiedossa”. Mitä bullshittiä! 

Tässä näkyy entisen ministerin Jan Vapaavuoren pitkä ja paha kädenjälki. Juuri Vapaavuori sai aikaan sen, että uudet kiristyvät säännöt piti saada valmiiksi ennenaikaisesti jo Suomen 100-vuotisjuhlien aikana vuonna 2017. EU ei tällaista kiirettä vaatinut, ja hallitusohjelmakin lupasi rauhallisempaa vauhtia.

Tästä löytyy Rakennuslehden tekemä hyvä yhteenveto Rakentamismääräykset 2018 (16p, 4.64MB).