28/04/2017

80 miljardia vuodessa ydinvoimaan?

The nuclear energy industry requires a yearly investment of $80 billion so as to meet climate change objectives, as stated by the director of the International Atomic Energy Agency (IAEA) on Friday.

Dohee Hahn told a nuclear industry conference that between 10 and 20 reactors will have to be constructed each year by 2030, if the global temperature increase is to be preserved within 2 degrees.The agency predicts that total global nuclear capacity should attain 862 gigawatts by 2040, up from 376 gigawatts in 2014, in order to satisfy the targets established in the Paris agreement. [emp]

15/04/2017

Hajautettu energiantuotanto ja aurinkosähkön nettolaskutus tulossa

Suomi on äärimmilleen keskitetty sähköntuotannon ja -jakelun maa. Uusi Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ei ole tuomassa tähän parannusta. Ja energian lähteeksi se ajaa turvetta ja puupeltoja.
Marraskuun lopussa EU julkisti lopullisen ehdotuksensa uudeksi sähkömarkkinadirektiiviksi. Sen tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä (decarbonisation) ja parantaa kuluttajien osallistumista sähköntuotantoon. Artiklan 15 ja 16 mukaisesti:

  • Loppukäyttäjillä on oikeus tuottaa, varastoida, kuluttaa ja myydä tuottamansa sähkö markkinoilla ilman raskaita menettelyjä ja maksuja.
  • Loppukäyttäjillä on oikeus läpinäkyviin ja syrjimättömiin verkkomaksuihin niin verkkoon syötetyn kuin myös verkosta ostetun sähkön osalta.
  • Paikallisella energiayhteisöllä on oikeus omistaa, perustaa tai vuokrata paikallinen verkko ja itsenäisesti hallita sitä.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessakin on päästävä hajautettuun energiantuotantoon ja aurinkosähkön nettolaskutukseen. Lehdessä TM Rakennusmaailma #4/2017 on pitkä artikkelini aiheesta. Siinä esitän mm laskelman siitä, mitä aurinkosähkön hyödyntäminen merkitsee sähkölämmitteisessä helsinkiläisessä omakotitalossa, jonka vuotuinen energiankulutus on 25,000 kWh. Oheisessa graafissa näkee aurinkoenergian suhteen sähkönkulutukseen po talossa kuukausittain; aurinkosähkön jakauma perustuu NASAn globaaliin dataan Helsingissä.
Tästä löytyy koko informatiivinen TM Rakennusmaailman artikkeli.

14/04/2017

Meksikon muurin rakentaminen alkamassa

Suomessa on jaksettu kauhistella presidentti Donald TRUMPin puheita muurin rakentamisesta Meksikon rajalle ja pidetty 10 GUSD kustannusta mahdottomana rahoittaa. Kuitenkin summa on pikkuraha, vastaa Suomessa vain vähän yli 100 MEUR kansantalouksien pohjalta vertaillessa. Näitä satasia Sipilä ja Berner jakelevat vasemmalla kädellään.

USAn ensi vuoden budjetissa on rahaa 4.1 GUSD Meksikon muurin rakentamiseen. Ensimmäinen tarjouskierros päättyi 29 Mar 2017, ja siihen osallistuu yli 500 yritystä. Näistä valitaan noin 40 tarjoajaa, joilla on aikaa tehdä lopullinen D&B-tarjouksensa kuukauden sisällä.
Demokraattivetoiset Californian ja New Yorkin osavaltiot laittoivat tarjousten tekijät boikottiin, katso ENR 03 Apr 2017.

12/04/2017

Siemens: 2/3 uudesta sähköstä hajautettua 2030 mennessä

The global head of distributed energy at Siemens says that two thirds of new electricity capacity will come from distributed energy by 2030 as the old centralised, conventional system recedes further.
Speaking to Recharge Magazine top Siemens executive John Kovach said, “We expect that this market will grow, whereas the centralised, non-distributed energy systems will stay flat.  [dec]

06/04/2017

Tuulisähköstä 3 miljardin lasku veronmaksajille

Tuulisähkön tukijärjestelmä on tuottajalle turvallinen, mutta valtiolle kallis ja joustamaton, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
VTV selvitti, onko tuulisähkön syöttötariffi ollut kustannustehokas keino lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tuotantotukilaissa tavoiteltu tuulivoimaloiden 2 500 MVA kokonaiskapasiteetti todennäköisesti saavutetaan, mutta tuen kustannustehokkuus pysyy heikkona niin kauan kuin sähkön markkinahinta on alhaalla. Nykyisellä hintakehityksellä tukimenot ovat nousemassa arviolta yhteensä 2–3 miljardiin euroon vuodesta 2017 vuoteen 2030 mennessä.

"Kun EU:n asettamien ja hallitusohjelmaan kirjattujen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista lakia alettiin valmistella vuonna 2008, tuulisähkön tuotanto oli Suomessa lähes nollassa. Valmistelussa päädyttiin esittämään hallitukselle kuluttajarahoitteista mallia, mutta perustuslaillisista syistä tuen rahoitus muutettiin lopulta budjettirahoitteiseksi", kertoo johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen. "Samalla hallinnollisesti päätetty takuuhintainen syöttötariffi – markkinahinnan ja tuottajalle maksettavan tavoitehinnan erotus – siirsi markkinahinnan alenemisriskin valtiontalouteen ja veronmaksajille", hän tiivistää.
VTV:n selvityksen mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta.
Markkinahinta 33 euroa/MWh aiheuttaisi tukikaudella 2017–2030 runsaan 3 miljardin euron menot. Hinnalla 50 euroa/MWh tuki jäisi hieman yli 2 miljardiin euroon. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta jää tukitoimien ja tuotannon lisäyksen jälkeenkin vain noin 3,5 prosenttiin kokonaistuotannosta ja alle 3 prosenttiin kulutuksesta.
Kun vuodesta 2016 alkaen tuulisähkön tavoitehinta on ollut 83,50 euroa/MWh ja esimerkiksi tariffijaksolla 3/2016 markkinahinta oli kolmen kuukauden keskiarvolla 31,62 euroa/MWh, tuottajalle maksettava osuus oli 51,88 euroa/MWh eli yli 60 prosenttia tavoitehinnasta.  [vtv, te]

Tämäkin raportti osittaa, kuinka syöttötariffit ovat lähtökohtaisesti väärä tapa tukea päästötöntä energiantuotantoa. Jääköhän tämäkin raportti ilman seurausvaikutuksia kuten monet muut VTVn viisaat paperit. Tästä löytyy VTVn koko raportti Syöttötariffi tuulisähkön tuotannon tukemisessa (48p, 10.44MB).

04/04/2017

Aurinko voitti tuulen 2016

Last year marked the first time since 2013 that solar energy growth outpaced wind energy, according to a new report from the International Renewable Energy Agency (IRENA). Solar saw a record 71 GW of new capacity in 2016, while wind increased by 51 GW.
Global renewable energy generation capacity increased by 161 GW in 2016, making the strongest year ever for new capacity additions and bringing the global total capacity to 2,006 GW, according to the report Renewable Energy Capacity Statistics 2017[rew]

31/03/2017

Englanti: 3,200 MW Hinkley Pointin ydinvoimalan rakentaminen alkaa

The French giant EDF Energy received the green light for the construction of the first new nuclear power station in the UK in more than 20 years at Hinkley Point in Somerset. The project value is around 18 billion-pound ($23 billion) and the reactors are expected to generate 3,200 MWe, enough to meet approximately 7% of Britain's demand.  [emp]

To secure French and Chinese investment, the government agreed in 2013 to pay £92.5 / MWh (now 0.11 EUR/kWh) of electricity – rising in line with inflation– for the first 35 years of the plant’s life. Critics say this now looks like a bad deal following the collapse in the wholesale price of energy in the last three years. Currently, £92.50 per MWh is more than twice the cost of wholesale electricity.

25/03/2017

Berner törmäsi jälleen todellisuuteen


Min Anne BERNER on jälleen kerran törmännyt todellisuuteen. Hän ajoi "joka miehen taksioikeutta" ja joka tapauksessa taksitoimintaa ilman ajokoetta ja lupia. Eduskunta on kuitenkin toista mieltä. Kuskin ajokoe tarvitaan jatkossakin (oikein!) ja taksiluvat pysyvät ja muuttuvat autokohtaisista toimijakohtaisiksi. Jopa Bernerin lanseeraama ruotsinvallan ajalta periytyvä lain nimike liikennekaari muutettiin ymmärrettävään muotoon liikennepalvelulaki.

02/03/2017

Kalifornia: Kaikki sähkö uusiutuvaa 2045

A new bill introduced in the California Senate (SB 584) would require utilities in the state to procure 100 percent of the power they sell at retail from renewable energy sources by 2045. In addition, it revises the 50 percent by 2030 target to 50 percent by 2025, only 8 years from now.  Renewable Energy World will continue to inform readers about the progress of this bill and other energy-related bills as they make their way through the legislative sessions. [rew]

20/02/2017

Milloin meillä aurinkosähkön nettolaskutukseen?

Seuraavassa Hesarille 13.02.2017 lähettämäni ajankohtainen kirjoitus, jota lehti ei julkaissut (minulla on vuosittain 1-2 kirjoitusta  ao lehdessä).

Lehden pääkirjoituksessa (HS 12.2) murehdittiin aiheellisesti sitä, että aurinkosähkö ei Suomessa ole saanut sille kuuluvaa asemaa. Vaikka Suomessa aurinkosähkön hyötysuhde on tietysti pienempi kuin esim. Saksassa, kokonaispotentiaali on kuitenkin 13 TWh eli 16 % sähkönkulutuksestamme.

Kymmenissä maissa on otettu jo vuosia sitten käyttöön erilaisia kotitalouksille suunnattuja tukimuotoja. Saksassa aurinkoenergiaa on edistetty korkealla syöttötariffilla, jolloin omakotitalon katolle aurinkopaneelit laittanut saa verkkoon syöttämästään sähköstä korkeamman hinnan kuin maksaa verkosta ostamastaan sähköstä.

Laajalti on käytössä nettolaskutus, myös useissa EU-maissa kuten Tanskassa. Nettolaskutuksessa kuluttaja saa verkkoon myymästään sähköstä saman hinnan kuin maksaa verkosta ostamastaan sähköstä. Ilman lupabyrokratiaa ja veroseuraamuksia. Eli maksaa vain nettokulutuksestaan. Edellisessä energia- ja ilmastostrategiassaan neljä vuotta sitten valtiovalta lupasi: "Luodaan yksinkertaiset menettelyt pientuottajien sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle vuoden 2013 aikana ja valmisteellaan malli nettolaskutukseen siirtymisestä".

Kuitenkin Suomen uudessa energia- ja ilmastostrategiassa, juuri voimaan astuvissa rakennusten energiamääräyksissä sekä jopa tuliterässä valtioneuvoston selvityksessä 5/2017 hajautetun uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksista kielletään sähkön hajautettu pientuotanto ja hylätään nettolaskutus. Jos nettolaskutus tulisi voimaan, omakotiasukkaat olisivat valmiita omilla rahoillaan asentamaan aurinkopaneeleita, eikä se maksaisi valtiolle mitään. [Vilkaise http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/11/uusi-energia-ja-ilmastostrategia-ei-hyva.html.]

Isot sähköyhtiöt ja niitä myötäilevä työ- ja elinkeinoministeriö väittävät nettolaskutuksen olevan perustuslain vastaista. Jotkut taas sanovat, että tällöin kerrostaloissa asuvat jäisivät maksajiksi johtuen rakennusten pienestä kattopinta-alasta ja säästön jakamisen vaikeudesta asukkaille. Monissa muissa maissa kaikki ongelmat on jo ratkaistu.

Onneksi tulossa on EU:n uusi energiamarkkinadirektiivi. Se pakottaa Suomenkin keskitetyt sähköyhtiöt taipumaan paikalliseen energiantuotantoon ja aurinkosähkön nettolaskutukseen.
Olavi Tupamäki, dipl.ins, energia-asiantuntija, Ins.tsto Villa Real Oy