29/03/2013

EU ei pääse 2020 energiatavoitteisiinsa

The EU's overall goal of increasing the role of renewable energy to 20% of consumption in 2020, with each member country having its specific one, is still unachievable, the European Union's executive body declared on 27.03.2013. At present, the EU has envisaged a 20% cut in emissions, a 20% energy share for renewables and a 20% improvement in energy efficiency by 2020.   [emp]

Suomen tavoite on 38%, kolmanneksi korkein heti Ruotsin ja Latvian jälkeen.

28 Mar 2013 EU kuitenkin julisti uuden tavoitteen vuodelle 2030, jonka mukaan CO2-päästöt pitäisi saada alas 40%. Vielä EUlla on tarkoitus saada päästöt vähenemään 80-95% vuoteen 2050 mennessä. Aikamoisia tavoitteita kun ottaa huomioon, että EUn osuus maailman CO2-päästöistä oli toissa vuonna 11% => tuskinpa määrää mailmaa.

23/03/2013

Mitä bensaa ensi vuonna?

20 Mar 2013 julkistettiin Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, jonka mukaan "EUn vuoden 2020 uusiutuvan energian velvoite tieliikenteen polttoaineille on 10%, mutta Suomi on kansallisesti päättänyt korkeammasta 20% tavoitteesta. Tavoitteen toteutuminen on varmistettu lainsäädännöllä." Aiheuttaa kysymyksiä:
  • Milloin ja missä laissa tästä on päätetty?
  • EUssa keskustellaan koko uusiutuvan polttoaineen (esim etanoli) järkevyydestä; direktiiviehdotus jo rajoittaisi ainakin ravintokasveihin perustuvien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden osuuden 5%iin.
  • Jarl Ahlbeckin kirjoituksessa eilisessä Tekniikka ja talous -lehdessä todettiin kaikki Suomessa meneillään olevat hankkeet (Fortum, Fuel Nordic, Neste Oil, UPM, St1) toisen sukupolven biopolttoaineen tekemiseksi toivottomiksi. Vain Vapon prosessille antoi toivon kipinää.
Koko strategia löytyy tästä: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (53p, 0.36 MB).

21/03/2013

Mihin kuluvat ympäristöministeriön rahat?

Entinen asuntoministeri Jan Vapaavuori aina kiitteli ympäristöministeriötä, kuinka se pienellä henkilökunnalla saakin niin paljon aikaan. Hesarin juuri ilmestyneen selvityksen mukaan 2012 sisäministeriön (269 hlö) hallintokulut olivat 1.7% sen määrärahoista, ja se teki 8 lakiehdotusta Samankokoisen ympäristöministeriön (286 hlö) hallintokulut olivat peräti 12.4% sen rahoista eli 7-kertaiset, ja aikaiseksi se sai 9 lakiehdotusta. Ei vaikuta tehokkaalta! Kansliapäällikkönsä Hannele Pokan mukaan rahat kuluivat lämmitykseen ja veteen (sic).

Entäpä Suomen energia- ja ilmastostrategia?

Valtioneuvosto lähetti 20 Mar 2013 kansallisen energia- ja ilmastostrategian selontekona eduskunnalle. Seuraavassa muutamia poimintoja paperista:
  • Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta; vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
  • Sähkönkulutuksen ennakoidaan olevan 94 TWh vuonna 2020, eli 4 TWh vähemmän kuin strategiassa 2008.
  • Tuulivoiman tavoite on 9 TWh vuonna 2025; tuotanto viime vuonna 2012 oli 0.492 TWh eli 0.6 % sähkönkulutuksesta.
  • Aurinkovoimalle ei vieläkään mitään tavoitetta, tukea eikä syöttötariffia!
  • Luodaan 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle; selvittely nettolaskutuksesta jatkuu (Suomessa kuulemma perustuslaillisia ongelmia!) ja nettolaskutus ei kuitenkaan koskisi verkkomaksua eikä arvonlisäveroa!
  • Tavoitellaan Suomen energiateknologiaviennin kasvua 20 miljardiin euroon ja cleantech-viennin kasvua 38 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Epärealistinen tavoite - viime vuonna 2012 kaiken viennin arvo yhteensä oli 56.8 GEUR, eli pienempi kuin sanottu tavoite!
  • Kustannustehokkuudesta ja takaisinmaksuajoista ei väliä
Julkaisu löytyy tästä: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (53p, 0.36 MB).

08/03/2013

Energiaremonttimääräykset tulivat, mutta...

Energiaremonttimääräykset tulivat viimein ulos. Jotta asiasta saisi jotakin tolkkua, pitää lukea ainakin 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, ja 81/2012 Laki maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta sekä vielä lain perustelut. Julkisille rakennuksille määräyksiä sovelletaan 01 Jun 2013 alkean ja muihin rakennuksiin 01 Sep 2013 alkaen. Seuraavassa muutama kommentti:
  • MRL 117 g § sanoo, että Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen
    tämän lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
  • Energiaremontti on siis tehtävä, jos muu tarvittava remontti vaatii rakennus- tai toimenpideluvan. Omassa kaupungissani lupa vaaditaan ~kaikkiin remontteihin.
  • Mikä on taloudellisesti toteutettavissa? MRLn perustelutekstistä löytyy ilmaus Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta. Tämä lause ei anna alkuunkaan tarvittavaa tietoa siitä, miten oikeasti eri tavoilla takaisinmaksu lasketaan.
  • Cost Optimalista olen kirjoittanut paljon parin vuoden aikana. Tämä komission asetus eli José Manuel Barroson ukaasi astui voimaan jo vuosi sitten, ja sitä pitäisi soveltaa julkisiin rakennuksiin 09 Jan 2013 alkaen ja muihin rakennuksiin 09 Jun 2013 alkaen. Suomalaista sovellusta en siitä ole tähän päivään mennessä nähnyt (toki asetus sellaisenaan löytyy myös suomeksi ohjeineen).
  • Asetuksen mukaan laskenta tulee tehdä nykyarvomenetelmällä (Net Present Value - NPV) kahdella tasolla: tavanomainen rahoituslaskelma sekä makrotaloudellinen laskelma, johon otetaan mukaan käytön aikaiset CO2-päästöt hinnoiteltuna 20-50 EUR/ton (hinta nyt 4 EUR/ton). Laskentaperiodi on 30 vuotta asunnoille ja julkisille rakennuksille sekä 20 vuotta kaupallisille rakennuksille. Seuraava kaavio näyttää nykyarvon kertymisen eri korkokannoilla.
Raha ei ole koskaan ilmaista. Kaavio osoittaakin havainnollisesti diskonttokoron suuren merkityksen. Samalla se luo pohjan keskustelulle siitä, miten yhteiskunnan pitäisi tukea energiaremontteja.     [klikkaa grafiikka isommaksi]