03/09/2011

Energiatehokkuusdirektiivin tiukennus pakottaisi turhiin remontteihin

Tämä aihe on suora lainaus Rakennuslehdestä; uutisartikkeli ja osa kommenteista.

Kunnat maksaisivat suurimman osan sairaaloiden, koulujen ja virastojen ennenaikaisista peruskorjauksista.
"Pelkän energiatehokkuuden lisäämiseksi pitäisi remontoida sellaisiakin rakennuksia, joiden käyttöikä ei muuten remonttia edellyttäisi. Investointien takaisinmaksuajat laskettaisiin jopa kymmenissä vuosissa. Se ei kuulosta järkevältä", työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kuntasektorilla ei ole edellytyksiä hankkia lisärahoitusta mahdollisen lisäkorjauspotin kattamiseksi. "Ei varsinkaan tässä tilanteessa, jossa varaudutaan suurten ikäluokkien ikääntymiseen."
Korjausvelkaa kunnissa kyllä syntyy hänen mukaansa koko ajan, eikä kaikkia julkisrakennuksia pystytä remontoimaan niin nopeasti kuin hyvä rakennuspito edellyttäisi.

Esa Härmälän mukaan energiatehokkuuden lisääminen on EU:n vuoteen 2020 ajoitetun ilmasto- ja energiapaketin laajin osa-alue. Sen tavoitteiden täyttämisen suhteen ollaan vielä puolimatkassa.
"Kyse on laajasta kokonaisuudesta ja jopa tuhansista eri toimenpiteistä. Suomen hallitus tukee myös tässä asiassa energiapaketin päämääriä mutta haluaa käyttöön eri keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi."
Härmälän mukaan esimerkiksi kaupan ja palveluiden parissa energiatehokkuuden lisääminen maksaisi monesti itsensä takaisin melko nopeastikin. "Potentiaalia korjauksiin on julkisen sektorin ulkopuolella monella alalla, ja yhteiskunnan tuki pitäisi suunnata tehokkaasti niille."
"Härmälän mukaan uusi energiatehokkuusdirektiivi olisi ongelmallinen Suomen lisäksi myös monelle muulle jäsenmaalle. Onneksi", hän lisää. "Varmaan direktiiviin tulee vastustuksen takia vielä muutoksia."

5 comments:

  1. Seppo MÖLSÄ03 September, 2011

    Rakennuslehti: Viesti 1/7 31.08.2011 klo 13:21 // Seppo Mölsä
    Harmi, että Härmälä on väärässä ministeriössä töissä. Ympäristöministeriössä realistisille näkemyksille olisi vielä enemmän kysyntää.

    Härmälä kertoi jokin aika sitten Rakennuslehdessä, että EU:n tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi aurinko- ja tuulivoimaa lisäämällä johtavat tarpeettomaan energiakapasiteetin ylikapasiteetin rakentamiseen, sillä hiili- ja muita voimaloita tarvitaan turvaamaan energian saanti niinä päivinä kun ei paista tai tuule. Suomessa tällaisia päiviä on paljon. Sen takia Härmälä ei lämpene tuulivoimalle vaan jo vanhan taustansakin puolesta puulle.

    Hyvä oli myös kommentti, jolla suhteutettiin Suomen toimia globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiina kuittaa Suomen päästötavoitteiden kiristyksen seitsemän tunnin tuotannolla.

    Härmälän mukaan Suomen ei kannata rynnätä ensimmäisenä lisäämään uusiutuvien energioiden käyttöänsä jo valmiiksi EU:n huipputasolta vaan voisimme viileästi katsoa, että muut maat pääsevät suuriin lupauksiinsa. Englanti on järjettömiksi luokitelluista lupauksista huolimatta yksi EU:n vähiten uusiutuvia energioita käyttävistä maista ja Saksakin kaukana Suomen perässä vaikka rahaa on syydetty satoja miljardeja aurinkoon ja tuuleen. Silti Hesarissakin kehdataan kirjoittaa, että ottakaamme mallia näistä (meitä huonommin ympäristöasiansa hoitaneista maista). Ympäristöjärjestöjen jatkuvasti kehuma Tanskakaan ei pääse lähellekään Suomea vaan tupruttaa surutta hiiltä ja kiillottaa tuhkat pois tuulella.

    Jos Härmälä tulisi ympäristöministeriöön, niin ensimmäisenä uusiutuvaksi polttoaineeksi joutaisi Era 17 paperit. Miksi ihmeessä Euroopan kylmimmässä maassa halutaan lähteä muita nopeammin luopumaan lämmityksestä kokonaan? Oulussa on jo kylmälaboratorio, jossa testataan palelemista. Asiaa voisi kokeilla vaikka jossakin brittimatkailijoiden tai saksalaisten suosimassa lomakohteessa Lapissa ja katsoa, tulevatko he toiste. Tässä asiassa voisi turhan hötkyilyn sijaan ottaa mallia norjalaisista ja miettiä asiaa lämpimämpien maiden kokemusten pohjalta joskus vuonna 2030.

    Aivan älyttömintä on, kuten Härmäläkin toteaa, on ryhtyä pilaamaan vanhoja rakennuksia ylikalliilla energiakorjauksilla. Kaikki ne korjaukset ja energiaparannukset, joissa takaisinmaksuaika on yritysten käyttämä 3-7 seitsemän vuotta, kannattaa totta kai tehdä heti paikalla, mutta on turha edes puhua takaisinmaksuajoista, jos luvut ovat reilusti kaksinumeroisia.

    Sen verran Härmälän ministeriöltä olisi toivonut itsekritiikkiä, että se voisi miettiä, miten se voi leikata Tekesiltä kymmeniä miljoonia euroilla tutkimusrahoja, joita käytetään esimerkiksi juuri energiatehokkuuden parantamiseen. Ei kai asia yhtään helpotu siitä, että näin kriittiselle polulle rynnätään ilman, että on mitään tietoa seuraamuksista. Tuota voisi luonnehtia tutkimusvelan siirtämiseksi tuleville sukupolville. He sitten katsovat, mikä meni pieleen ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin.

    ReplyDelete
  2. Olavi TUPAMÄKI03 September, 2011

    Rakennuslehti: Viesti 4/7 31.08.2011 klo 14:57 // Olavi TUPAMÄKI
    REALISMIA PLEASE
    Niinpä tuli TEMille kiire moittia komission ehdotusta, kun kohteena oli julkisen vallan rakennukset. TEMn mielestä samat ja kovemmatkin vaatimukset toki sopivat yksityisille asunnonomistajille ja vuokralaisille.
    Mitä tulee julkisten rakennusten 3% vuotuiseen korjaamiseen, niin REMA-ohjelman julkistamistilaisuudessa maaliskuussa 2011 VTTn Miimu AIRAKSINEN vaati 3.5% vuotuista korjauspanosta Suomen koko rakennuskannalle. STUPID!

    ReplyDelete
  3. Ensio LAAKSONEN03 September, 2011

    Rakennuslehti: Viesti 6/7 31.08.2011 klo 22:59 // Ensio Laaksonen
    Terävää vastuullisuutta osoittava kirjoitusjono. Väestönkasvu pitää ihmiskunnan kuilun partaalla. Tarvitsemme maailmanlaajuisen kiihtyvän asenneilmastonmuutoksen muutoksen poliitikkojen suurista linjauksista pienen ihmisen valintoihin.

    Onko pienen Suomen energian käytön valinnoilla mitään merkitystä, kun kuumien olosuhteiden maissa ei estetä kuumuuden siirtymistä sisätiloihin, vaan enenevässä määrin käytetään ilmastointia? Suomen energiaekspertit voisivat konsultoida näissä maissa lämmöneristystekniikkaa ja vaihtaa tätä tietotaitoa siihen, ettemme tee järkyttäviä energiakorjauksia, jotka tunnetusti ovat usein johtaneet ongelmiin, vertaa 1970-lopulta.

    ReplyDelete
  4. Jussi MATTILA03 September, 2011

    Rakennuslehti: Viesti 7/7 01.09.2011 klo 22:00 // Jussi Mattila
    Energiansäästöasioissa tunnutaan jostain syystä huiskittavan hiukan sinne tänne. Asian merkitys on sen verran suuri, sekä yksityisten että yhteiskunnan talouden kannalta, että vaihtoehtoisten energiansäästöinvestointien tehokkuutta tulisi selvittää analyyttisesti, joko laskelmin tai kulutusseurantadatan pohjalta.

    Tässä asiassa ei voida mennä sen taakse, että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehtävien investointien ei tarvitsekaan olla kannattavia. Koska yhteiskuntamme resurssit ovat rajatut, investointien rahataloudellista kannattavuutta voidaan suoraan pitää niiden tehokkuuden mittarina.

    Lisäksi voisi olla syytä selvittää kerättyjen kulutustietojen avulla sitä, mihin rakentamisessa ja kiinteistönpidossa käytettävä energia todellisuudessa kuluu. Tämäkin voi antaa lisävalaistusta siihen, mihin säästöinvestoinnit tulisi kohdentaa. Otaksun, että asian tarkempi selvittäminen voi tuottaa jopa yllätyksiä.

    Myös näkemys siitä, tulisiko säästöinvestoinnit painottaa uudisrakentamiseen vai olemassa olevaan kantaan tuntuu jakavan asiantuntijoita. Näyttää siltä, että rakentajat painottavat olemassa olevan kannan merkitystä ja kiinteistönomistajat uudistuotantoa, ymmärrettävistä syistä. Oma käsitykseni on se, että molemmat osa
    -alueet ovat likimain yhtä tärkeitä. Uudisrakentamisessa säästöt saadaan aikaan paljon pienemmin lisäkustannuksin, mutta säästö alkaa näkyä hitaasti. Korjaamisessa taas kustannukset ovat suuremmat, mutta potentiaalisia kohteita on runsaasti. Toisaalta olemassa olevassa kannassa säästöinvestoinnit on järkevää toteuttaa omaan tahtiinsa sen mukaan, kun rakenteet vaativat korjaamista. Vaikuttaa voitaneen lähinnä siihen, mille energiatehokkuuden tasolle korjaaminen toteutetaan sitten kun toteutetaan.

    ReplyDelete
  5. Olavi TUPAMÄKI26 November, 2011

    NYT ON JO MINISTERIKIN HUOLISSAAN
    Elinkeinoministeri Jyrki HÄKÄMIES ilmaisi huolensa siitä, että kunnat joutuisivat remontoimaan rakennuksistaan 3% vuosittain tulevien energiaremonttimääräysten mukaisesti. Sen sijaan häntäkään ei kiinnosta se, että samaan aikaan valtion rahoittama VTT esittää, että peräti 3.5% maan koko rakennuskannasta pitää remontoida vuosittain samaan tasoon. Omistusasujilla ja vuokralaillahan varmaankin rahaa riittää!???

    ReplyDelete

Kirjoita tähän mielipiteesi.