SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS on tuottanut raportin Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. Rakennuslehden mukaan ollaan jälleen kehittämässä jotakin uutta ympäristövaikutusten arviointimenetelmää tms. Raporttia lukematta tulevat heti mieleen seuraavat kommentit:
Suomen kannalta tärkeimpiä ovat EU-direktiivit sekä niitä täydentävät CEN (ja ISO) -standardit. Niiden soveltaminen sitten tapahtuu paikallisesti ilmasto- ym olosuhteiden mukaisesti.
Paikallinen nyhrääminen Suomessa on vain veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Tätä on tapahtunut koko 2000-luvun: Visio 2010, PromisE, RT-ympäristöseloste, VTTn LifePlan ja monet muut tarpeettomat, epäonnistuneet ja hyllyyn jääneet projektit. Sisäilmaluokitus 2008 puutteineenkin on tästä positiivinen poikkeus.
Oikeasti Suomi ei noteeraa hiilijalanjälkeä. Tuliterät energiamääräykset 2012 eivät välitä CO2-päästöistä, vaan sääntely perustuu primäärienergiaan, joka sekin vielä on laskettu väärin entisen asuntoministerin päätöksellä.
Mikähän on "tieteellinen näkemys hiilensidonnan ja eriaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusten" laskennasta?
Mitenkähän ratkeaa riita eri materiaalien ja komponettien uudellenkäytöstä rakennuksen purkamisen jälkeen? Entäpä betonin karbonaation huomioonottaminen?
Entäpä muut vaikutukset: käytettävyys, aiheutuva liikenne ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset rahasta puhumattakaan?
Rakennuslehti: Viesti 5/5 06.08.2011 klo 10:37 // mesu
VastaaPoistaOlavi Tupamäki entisenä poliitikkona kyllä tietää mihin näitä raportteja ja "tutkimuksia" tarvitaan. Politiikan tekoon tietenkin. Nykyinen haliitus on usean edeltäjänsä tavoin päättänyt lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Muuten se jäisi kansainvälisen kysynnän romahdettua lahomaan metsään. Siksi tarvitaan tilaustutkimuksia, joissa saadaan "faktoja" tuon päätöksen taakse. Kun tutkimus vielä tilataan ympäristöihmisiltä (tai VTT:ltä), niin saadaan juuri ne tulokset joita halutaankin. Betoniteollisuus puolestaan teettää omia vastatutkimuksiaan omilla luottohenkilöillään eli keskustelua ainakin riittää, ja kuluuhan sitä paperia ja puuta siinäkin.