18/11/2010

Mikä mättää energiamääräyksissä?

Rakennuslehdessä 28.10.2010 oli kirjoitukseni, jonka lyhentämätön versio seuraavassa

Kesällä tuli voimaan EPBD-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Sen mukaisesti Ympäristöministeriö teki ehdotuksen uusiksi rakentamismääräyksiksi 2012, joka sisältää suuria muutoksia nykyiseen. Tavoite energian säästämiseksi on hyvä. Erinomaista on se, että Suomikin vihdoin siirtyy ostoenergiaan perustuvaan sääntelyyn. Kun tätä vielä korjataan energiamuotojen kertoimilla, ollaankin lähellä primäärienergian ja CO2-päästöjen lukuja, mikä on kestävä peruste. Ehdotetut kertoimet ovat myös varsin lähellä oikeita matemaattisia arvoja, tosin uusiutuvien polttoaineiden kerroin voisi olla jopa 0.2 eikä 0.5. Erinomaista on myös se, että rakennusosien U-arvoja ei enää kiristetä, toisin kuin Ympäristöministeriö kesäkuussa 2008 esitti. Mutta ongelmiakin riittää.

Uusiutuva omavaraisenergia 25 %: Vuosi sitten annettu RES-direktiivi vaatii uusiutuvan energian osuudeksi 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiselle on monta tapaa. Nyt kuitenkin ympäristöministeriö esittää, että jokaiseen uuteen taloon pitää rakentaa järjestelmä, joka tuottaa uusiutuvaa omaenergiaa vähintään 25 % tilojen ja ilmanvaihdon energiatarpeesta. Ratkaisuksi esitetään maalämpöpumppua, aurinkokeräimiä ja tuulimyllyä pihalle. Kaiken huipuksi sanotaan, että ilma-ilma lämpöpumppuja ei kuitenkaan oteta huomioon! Näin vaikka kaikki nykyään myynnissä olevat pumput täyttävät direktiivin SPF-vuosilämpökertoimen vaatimukset. Uunilämmityskään ei kelpaa, vaikka hakkaisi klapit itse omasta metsästä. Sen sijaan direktiivin vastaisesti esitetään, että kaukolämpötaloa vaatimus ei koskisikaan, vaikka sen energia tehdään kivihiilestä.

Energiatodistus uusiksi: EPBD-direktiivi ja uudet rakentamismääräykset johtavat siihen, että nykyinen surkea energiatodistus joudutaan uusimaan kokonaisuudessaan. Kun uusia määräyksiä ollaan nyt ajamassa kiireellä valmiiksi, niin olisi vain oikeus ja kohtuus, että myös ehdotus uudesta yhdenmukaisesta energiatodistuksesta olisi esillä samaan aikaan.

Isot korjaustyöt 25 %: EPBD-direktiivi vaatii myös että jos taloon tehdään remontti, jonka kustannus on yli 25 % talon arvosta tai yli 25 % talon vaipan neliöistä, niin talo pitää korjata kokonaisuudessaan (korjaamiselle vuonna 2013 lupailtujen) uusien määräysten mukaiseksi! Tämä on taloudellisesti mahdoton vaatimus. Seurauksena tarpeellisetkin remontit jäävät tekemättä, ja jokainen putkiremonttikin pitää jakaa kahteen osaan. Tosin direktiivi lieventää vaatimusta ”sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa”.

Takaisinmaksuaika yli 100 vuotta: Aina kun Ympäristöministeriö tuo uusia määräyksiä, niin niiden sanotaan lisäävän rakentamiskustannuksia 2-5 %. Kun nykyiset määräykset astuivat vuoden alussa voimaan, niin asuntoministeri väitti lisäkustannuksen tulevan säästyvillä energiamaksuilla katetuksi 5-8 vuodessa.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. Otetaanpa laskennan esimerkiksi Ympäristöministeriön oma norminmukainen 1-kerroksinen kaukolämmitetty mallitalo, huoneistoala 147 m2, Helsingin seudulla. Oletetaan lisäinvestoinniksi 5 prosenttia, mikä vastatkoon 17 500 euroa. Talossa kaukolämpöenergian kulutus vähenee 27 prosenttia ja kustannus 20 prosenttia; ero johtuu siitä, että kaukolämmön yksikköhinta nousee kulutuksen pienentyessä. Jos kaukolämmön hinta pysyisi samana hamaan tulevaisuuteen, olisi takaisinmaksuaika yli sata vuotta. Jos sen sijaan kaukolämmön hinta nousisi varsin mahdollisen 10 prosenttia vuodessa, eli kaksinkertaisesti viimeiseen 15 vuoteen verrattuna, niin silloinkin takaisinmaksuaika olisi 20 vuotta! Rahallakin kuitenkin on hintansa; niinpä alhaisella 2 prosentin reaalidiskonttokorolla sanottu aika vielä venyy kolmella vuodella.

Kymmenen vuoden kokemuksella Brysselissä ja kotimaassa olen havainnut, että elinkaarikustannusten laskenta (LCC) menee yli rakennusinsinöörin ja monen muunkin ymmärryksen: reaali/nimelliskustannukset, diskonttokorot, periodit, riskit ja todennäköisyydet. Huippu on, että laskennan matemaattista peruskaavaa on pyritty muuttamaan äänestämällä!

Perustelut paikalleen: Jotta uusia lakeja ja määräyksiä kunnioitettaisiin, pitäisi niiden perusteluiden olla totta eikä valetta. Pitäisi reilusti sanoa, että energiansäästö maksaa rahaa, mutta se on tarpeen paremman maailman puolesta. Samalla tavalla olisi ollut hyvä sanoa suoraan, että ledien tulon myötä tilapäiseksi jäävä energiansäästölamppupakko maksaa 500 MEUR ja tarpeeton sähkömittareiden uusinta 700 MEUR. Ja että kuluttaja maksaa tämän kaiken.

Olavi TUPAMÄKI, DI
Ins.tsto Villa Real Oy
For Sustainable Construction

19 comments:

  1. Rakennuslehti: Viesti 1/13 01.11.2010 klo 16:00 // tjkk
    Hei. Nyt alkaa tulla niitä määräyksiä kun porukka, joka ei ole ollut missään elämän vaiheessa tekemisissä käytännön reaalielämän kanssa ja oma tulotaso on hyvin turvattu , tekee päätöksiä jotka on kivannäköisiä. Eli 20/20/20 energiaan liityyen kun on niin kivoja lukuja. Jätevesiasetus liikkuu myös samassa sarjassa.
    Energiassa on myös niin helppo ja kivaa tehdä päätöksiä kun lopulta ei tarvitse kantaa vastuuta.

    ReplyDelete
  2. Rakennuslehti: Viesti 2/13 01.11.2010 klo 16:57 // Emeritus tarkastaja
    Jäitä hattuun ja realistisuutta energiatehokkuuden tavoitteisiin. Pienin askelin harkittu eteneminen rakennus- ja talotekniikan muutoksissa takaa varmimmin aikaa kestävän lopputuloksen, kun ihmisen omalla käyttäytymisellä on lopulta merkittävä rooli energiankulutuksessakin.

    Ilmastonmuutoksen nimissä suolletaan nyt aivan liian kiivaalla tahdilla energiatehokkuuden tavoitteita ja määräystä määräyksen perään. Käsitteiden, määritysten, neliöiden, prosenttien, ET- ja E-lukujen sekamelska panee rakentajien saati tavallisen kansalaisen pään pyörälle. Muutostahti on niin kova, että kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.

    Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun. Kiveen hakattiin tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtava seinän U-arvovaatimus, vaikka TTY:n asiantuntijaryhmä suositti maltillisempaa muutosta. Hyvin riittäisi seinälle U-arvovaatimus 0,2 ja sadasosilla pelehtimisen voisi kokonaan lopettaa.

    Kritiikki rakentamisen yltiöpäistä ohjausta kohtaan nostaa päätään ja milloin minkinlaisen huonosti perustellun detaljin parissa näpertelyä ei koeta mielekkäänä. Ehkäpä pitäisi siirtyä saman tien energian säännöstelyyn asukkaiden pääluvun mukaan, niin tulisi sekin huomioitua, että asunnossa saattaa asua 1 tai 10 ihmistä osan vuotta tai koko vuoden.

    Energiatehokkaan rakentamisen kärkimaaksi pyrkivien olisi syytä hieman enemmän katsella ympärilleen ja lopettaa elämöinti kaiken maksavien asukkaiden kustannuksella. Suomessa ollaan jo nyt varsin korkealla tasolla rakentamisen energiatehokkuuden suhteen, kun huomioidaan maamme sääolosuhteet.

    Rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa panos ja tuotos pitää olla jossain järjellisessä suhteessa. EU:n hajoaminenko meidät vasta pelastaa yleiseurooppalaiselta ilmastoteologialta ja järjettömiltä investoinneilta.

    ReplyDelete
  3. Rakennuslehti: Viesti 3/13 01.11.2010 klo 17:18 // vanhempi insinööri
    Eikös tämä sama Vapaavuori patistanut viime talvena omakotitalonomistajia katolle lunta lapioimaan. Muutama kuoli ja usea loukkaantui, kun putosivat katolta. Ei ministerillä saati hydrogeologilla ollut kompetenssia tässä asiassa.

    Käyköhän energia-asiassa samalla tavalla, kuin jätevesiasetuksessa, kun Enestam ilmoitti, että ministeriön virkamies antoi vääriä tietoja. Taas on joku virkakamies ilmeisesti ollut "laskemassa" hankkeiden kannattavuuksia.

    ReplyDelete
  4. Rakennuslehti: Viesti 4/13 02.11.2010 klo 9:13 // nuorempi insinööri
    "Eikös tämä sama Vapaavuori patistanut viime talvena omakotitalonomistajia katolle lunta lapioimaan. Muutama kuoli ja usea loukkaantui, kun putosivat katolta. Ei ministerillä saati hydrogeologilla ollut kompetenssia tässä asiassa. "

    Olisipa ko. vanhemman insinöörin syytä ajatella tarkemmin, sillä vertauksena työnantajat pakottavat työntekijät tulemaan työmaalle, jolloin moni on kuollut matkallakin. Onkohan siis ko. Vapaavuori vastuussa muitten hölmöilystä? Eli mitä se kompetenssi oikein on?

    ReplyDelete
  5. Rakennuslehti: Viesti 5/13 02.11.2010 klo 10:09 // lupainsinööri
    Olen täysin samaa mieltä Olavi Tupamäen kanssa liiallisesta ja ylenpalttisesta energiansäästövouhotuksesta. Nykyinen lämmöneristävyystaso on jo riittävä ja kun niidenkään toimivuudesta ei ole pitkäaikaisia kokemuksia, niin miksi pitää väkisin tehdä rakentaminen entistä vaikeammaksi.

    Energiatodistuskin on aivan turhaa rahastusta rakentajilta. Koska rakennuksen käyttö vasta kertoo, mitä rakennus kuluttaa. Laskennallisesti voidaan osoittaa vaikka mitä. Totuus on jotain muuta.

    ReplyDelete
  6. Rakennuslehti: Viesti 6/13 02.11.2010 klo 11:31 // ihmettelijä
    Rakentajien kriittisyys joskus hämmästyttää. Vapaaehtoisesti ei olla valmiita tekemään mitään, mutta kun ministeriö sitten laatii yhteiset määräykset, sanotaan heti, että väärin määrätty. Kun uusissa määäräyksissä lisätään suunnittelun vapautta, niin sanotaan, että väärin tuokin, tulee sekavaksi kuin ei ole selvää määräystasoa.

    ReplyDelete
  7. Rakennuslehti: Viesti 7/13 02.11.2010 klo 16:12 // lankkuinssi
    "Engergiatehokkuuden kärkimaa", ja milloin missäkin asiassa mallioppilas. Suomen kannattaisi pyrkiä järjen käytön mallimaaksi, eikä yrittää olla aina se luokan paras oppilas, jolle muut sitten nauravat. Näin vähävakisen maan nipotuksella ei ole globaalisti mitään merkitystä.

    ReplyDelete
  8. Rakennuslehti: Viesti 8/13 03.11.2010 klo 8:39 // tutkijainssi
    Suomen kansallinen huono itsetunto vaatii, että ollaan joka hemmetin asiassa muita parempia. Muutoin vajotaan kaikki masennukseen. Kuollaan köyhinä perse paljaana. Ihan sama, että maksetaan itsemme kipeiksi asumisesta, liikkumisesta ja elossaolosta, kunhan olemme parempia kuin muuta kaikessa - ihan helvetin kaikessa!

    ReplyDelete
  9. Rakennuslehti: Viesti 9/13 04.11.2010 klo 22:19 // vanhempi insinööri
    Vapaavuori on vastuussa siitä mitä sanoo tai tekee ja siitäkin, jos käyttää huonoja asiantuntujoita. Se matka vertaus on ontuva.

    ReplyDelete
  10. Jan Vapaavuori18 November, 2010

    Rakennuslehti: Viesti 10/13 10.11.2010 klo 15:31 // Jan Vapaavuori
    Rakentamisen energiatehokkuutta on tällä hallituskaudella viety määrätietoisesti eteenpäin. Harmillista on kuitenkin, että rakennusalalla on julkisessa keskustelussa pääasiassa voivoteltu mahdollisia vaikeuksia eikä innostuttu muutoksen luomista uusista energiansäästö-, innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksista.

    Valituslaulua jatkoi Olavi Tupamäki Rakennuslehden näkökulmassaan (28.10.). Tupamäen pääteesi on se, että energiamääräykset tulevat kalliiksi. Minun pääteesini on, että jos jäämme tällä saralla kehityksen kelkasta, se tulee meille moninkertaisesti kalliimmaksi. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen olisi viisasta vaikka ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan.

    Vaikka Tupamäen tulokulma on rakentajan, kannattaisi muistaa, ettei rakennuksen elinkaaren aikana sen käytöstä ja ylläpidosta kuluttajalle aiheutuvia kustannuksia voi jättää huomiotta. Jos rakentamisessa katsotaan lyhytnäköisesti vain investointikustannuksia, energiakustannuksia siirretään asukkaan maksettaviksi. Tämä on paitsi lyhytnäköistä bisnestä myös kansantalouden ja energiapolitiikkamme kannalta kestämätöntä.

    Tupamäki havainnollistaa energiamääräyksistä aiheutuvia kustannuksia fiktiivisellä pientaloesimerkillä. Esimerkissä on tarkasteltu kaukolämpöön kytkettyä erillistaloa. Tällaisten talojen osuus rakennuskannassa on pieni. Kustannukset on arvioitu lisäkustannusmarginaaliprosentin perusteella. Vastakkaisia ja huomattavasti yleisempiä esimerkkejä on helppo esittää. Maailmasta löytyy aina yksittäisiä esimerkkejä puoltamaan lähes mitä tahansa näkökulmaa. Niiden pohjalta ei kuitenkaan voi tehdä yleistyksiä. Kyse on siitä, miten asiat ovat keskimäärin.

    Olen pidättäytynyt arvioimasta mahdollisten lisäkustannusten tarkkoja takaisinmaksuaikoja. On selvää, että lopputulos vaihtelee tapauksesta toiseen. Vaikuttavien muuttujien määrä on suuri: laskelmat ovat herkkiä tapauskohtaisille ratkaisuille, energian hinnan tulevalle kehitykselle sekä investointien pääomakoroille. Useissa tapauksissa takaisinmaksuajat ovat jo nyt järkeviä. Jos energian hinta jatkossa ennemmin nousee kuin laskee, se vahvistaa tätä entisestään. Teknologia ja osaaminen kehittyvät myös matkan varrella alentaen eri uudistusten kustannusvaikutuksia. Energian säästäminen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen omaksuminen ei ole ainoastaan ympäristöteko, vaan järkevää myös taloudellisesti. Kyse on jokaisen suomalaisen tulevista asumiseen sidotuista euroista, mikä edellyttää poliittisen johdon vastuullisuutta.

    Jatkuu =>

    ReplyDelete
  11. Jan Vapaavuori18 November, 2010

    Rakennuslehti: Viesti 10/13 10.11.2010 klo 15:31 // Jan Vapaavuori
    => Jatkuu

    Kansallinen osuutemme uusiutuvien energioiden käytöstä vuonna 2020 on 38 prosenttia, ei Tupamäen ilmoittama 20 prosenttia. Tämän saavuttaminen edellyttää, että hyödynnämme kaikkia järkeviä keinoja lisätä uusiutuvan energian käyttöä rakennuskannassa. Hallitus on tehnyt tänä vuonna tavoitetta vastaavia päätöksiä, esimerkiksi päättänyt tukea lämpöpumppujen ja puun käyttöä rakennusten lämmityksessä.

    Tupamäki on harmissaan, ettei ilma-ilmalämpöpumppuja otettaisi pääsääntöisesti uusissa määräyksissä huomioon. Laitteet on aikanaan kehitetty jäähdytystarpeisiin, jossa ne Suomen suvessa nopeasti kuluttavat sitä energiaa, joka talvikaudella on säästetty. Vuosilämpökerroin ei myöskään lämmitä asukasta niillä huippupakkasilla, jolloin energiaa eniten tarvitaan ja kyseisestä laitteesta sitä ei saa. Suomen talviolosuhteissa ilma-ilmalämpöpumpun hyöty riippuu ratkaisevasti sääoloista ja käytöstä.

    Kirjoittaja väittää virheellisesti, ettei uunilämmitys kelpaa. Varaavan tulisijan tuottamaksi lämmitysenergiaksi voidaan laskea 2000 kWh vuodessa. Jos tulisija on yhdistetty vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai ilmalämmitysjärjestelmään, ja on siten osa päälämmitysjärjestelmää, se otetaan laskennassa huomioon kattilaa vastaavalla tavalla.

    Toisin kuin Tupamäki väittää, että direktiivi sisältää vaihtoehtoisia tapoja korjausrakentamista koskevien energiatehokkuusmääräysten antamiselle ja soveltamiselle. Valitsemme kansallisen säädösvalmistelun pohjaksi aikanaan luonnollisesti ne tavat, jotka ovat meistä järkeviä.

    Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja energiaviisaamman rakennetun ympäristön kehittäminen on iloinen asia. Tämä väistämätön muutos vaatii oikeaa asennetta. Täysin ongelmatonta se ei ole. Se on kuitenkin selvää, että voivottelemalla asiat eivät etene.

    Jan Vapaavuori
    Asuntoministeri

    ReplyDelete
  12. Ensio Laaksonen18 November, 2010

    Rakennuslehti: Viesti 11/13 10.11.2010 klo 21:33 // Ensio Laaksonen
    Nyt on, kiitos Jan Vapaavuori, hyvä "yläkerran" kirjoitus. Tosin ja toki se on yleisellä tasolla, mutta tilannetta selventävä, ymmärrettävä ja hyvä. Täysin lukukelpoinen esitetystä asiasta saadaan, kun se muokataan
    - taulukoiksi
    - päätöspuumuotoon ja
    - ehkä jotain muutakin selventävää layout-muotoa käyttäen.

    On kyllä muistettava, ettei hosumalla oikein hyvää tulosta saa aikaan. Moni on ehdottanut perustellusti viiden eikä kahden vuoden muutosportaita.

    Kun 1970-luvun energiakriisien jälkeen saatiin mahtava vauhti energiansäästöön – virheitäkin tapahtui – , öljyn hinta romahti. Näin menetettiin 1980-luku. 1990-luvun alussa silloinen valtioneuvosto julkisti energiansäästöohjelman, jonka perusteella alkoi YM:ssä mittava työ, joka lopahti alkuunsa suureen lamaan. Näin menetettiin 1990-luku ja 2000-luvun alku. Kunpa olisimme energiakriisien jälkeen viiden vuoden välein tehneet muutoksia säästömääräyksiimme! Nyt yritämme noin kymmenessä vuodessa tehdä 30 vuoden jälkeenjääneet työt.

    Kulutuspuolella voidaan tehdä suuria loikkia joka toinen vuosi, mutta tällaisella tuotantohyödykealalla se on vaikeaa. Kuluttajat ovat pääasemassa eivätkä rakenne- ja laiteratkaisut. Tuhlari käyttää helposti 30 %, jopa 50 % enemmän kuin normimitoitus ja pihi pääsee 30 % alle normin. Tavalliseen ihmiseen pitää vaikuttaa.

    Ihmisen lisäämän kasvihuoneilmiön taltuttaminsen on lähisukupolvien päätehtävä, todennäköisesti hamaan ihmiskunnan tulevaisuuteen. Tässäkin on osattava kokonaisuus, mutta pienistä puroista syntyy lopputulos.

    ReplyDelete
  13. Rakennuslehti: Viesti 12/13 11.11.2010 klo 12:13 // Olavi Tupamäki
    VASTINETTA VAPAAVUORELLE

    Kirjoituksessani sanoin ehdotuksessa olevan paljon hyvää kuten ostoenergiaperuste, energiakertoimet ja muuttumattomat U-arvot. Mutta puutteellisuuksistakin saanee kirjoittaa. Ministeri sen sijaan näkee kirjoituksessani vain valitusta ja virheitä; oikeasti siinä ei ole yhtään virhettä. Seuraavassa kommentteja eräisiin ministerin väittämiin:

    (1) Kuten sanoinkin, itse asiassa kannatan rakennusten energiamääräysten kiristämistä, mutta vastustan valheellista propagandaa, että se tulisi ilmaiseksi tai lyhyellä takaisinmaksuajalla.

    (2) Ministerin fiktiiviseksi ja harvinaiseksi sanoma pientaloesimerkki on tosiasiassa Ympäristöministeriön itsensä käyttämä esimerkkitalo (aikoinaan ihmettelinkin kohteen valintaa). Takaisinmaksuajat ovat kuitenkin yhtä pitkiä kaikissa taloissa, laskettu on. Ympäristöministeriöltä ei vuosien varrella ole nähty ainoatakaan laskelmaa takaisinmaksuajoista!

    (3) Kirjoittamani mukaisesti EUn RES-direktiivin vaatimus uusiutuvan energian osuudeksi on 20% loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Eri valtioilla vaatimustaso vaihtelee välillä 10-49%. Kirjoituksessani en maininnut Suomen omaa vaatimusta 38% (korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen), mikä tarkoittaa 9.5 %-yksikön lisäystä nykyiseen.

    (4) RES-direktiivissä kaikki lämpöpumput (ilma, maa, vesi) on asetettu yhdenvertaisiksi. Kuinka todella on mahdollista, että hyvä ja halpa ilma-ilma lämpöpumppu (vain 10-20% maalämpöpumpun hinnasta) yritetään hylätä Suomessa? Minulla on 10 vuoden käyttökokemus erilaisista lämpöpumpuista.

    (5) Ehdotuksen D3-4.4.3 mukaisesti ”tulisijoja ja ilma-ilma lämpöpumppuja ei pääsääntöisesti oteta vaatimuksen mukaisuuden osoittamisessa huomioon” - mot.

    Lyhentämätön 8-sivun lausuntoni Ympäristöministeriölle löytyy https://onlinebookshop.villareal.fi/.

    Olavi TUPAMÄKI, DI

    ReplyDelete
  14. Rakennuslehti: Viesti 13/13 12.11.2010 klo 11:12 // Rakennusinsinööri
    Rakentamismääräysten tiukentamisesta ei saa olla eri mieltä - ylimielisyys huipussaan

    Oli masentavaa lukea asuntoministerin vastaus Olavi Tupamäelle. Arvostettu asiantuntija leimattiin valituslaulujen laulajaksi, voivottelijaksi, uikuttajaksi, ruikuttajaksi jne. Tupamäki ei ole suinkaan yksin mielipiteineen. Iso joukko kentän asiantuntijoita ja jopa jokunen ympäristöministeriön virkamies kantaa syvää huolta paksunevien rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Myös koneiden varaan jättäytymiseen liittyy riskejä, joita ei ymmärretä ja passiivitalojen rakentamisen onnistuminen on vähintäänkin epävarmaa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tutkimushankkeita juuri näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on käynnistetty, mutta siitä on vielä pitkä matka käytäntöön, koerakentamisineen monta vuotta. Kun toimivuutta ei ennakkoon selvitetä, tehdään asukkaista koekaniineja, heiltä on vaarassa mennä sekä rahat että terveys. Mikä on Vapaavuoren vastuu asukkaiden mahdollisista homesairastumisista? Mm eduskunnan lääkäriedustajat ovat puheenvuoroissaan tuoneet esiin huolestuneisuutensa tutkimattomien rakenneratkaisujen ja testaamattoman elektroniikan käytöstä ja hallittavuudesta.
    Näyttää siltä, että rakentamismääräysten tiukentamisesta saa olla valtakunnassa vain yksi mielipide – Jan Vapaavuoren ja muutaman kiiluvasilmäisen virkamiehen mielipide. Sen sijaan, että ministeri olisi tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että esitetään eriäviä näkökantoja, hän suorastaan yltyy pilkkaamaan mielipiteen esittäjää. Tämä enteilee sitä, että pyydetyistä lausunnoista noteerataan vain ne, jotka ovat myötämielisiä omasta mielestään erehtymättömän ministerin viisauksille. Onko ministerillä selitystä, miksi Suomen Omakotiliitto ry:ltä ei pyydetty lainkaan lausuntoa. Kiinteistöjen omistajien eli koko lystin maksajien mielipiteellä ei siis tunnu olevan mitään merkitystä.

    ReplyDelete
  15. Asuntoministeri Jan VAPAAVUORI kritisoi Rakennuslehdessä #35/2010 Olavi Tupamäen aikaisempaa kirjoitusta uusista rakentamisen energiamääräyksistä. Mielestään kirjoitus oli ollut täynnä valitusta ja virheitä. Oikeasti kirjoitus näki uudistuksessa paljon fundamentaalista hyvää eikä siinä ollut yhtään virhettä.

    Ministerin kirjoituksen otsikko kuului "Energiatyhmyys rakentamisessa tulee kalliiksi". Tämä pitääkin paikkansa. Sen sijaan energiaviisaus rakentamisessa tulee paljon halvemmaksi!

    Olavi Tupamäen ministerille 11.11.2010 lähettämä kommenttiemail löytyy seuraavassa:

    To: Jan VAPAAVUORI, Asuntoministeri 11 Nov 2010

    Arvoisa ministeri,

    Rakennuslehdessä 28.10.2010 oli (lyhennetty) kirjoitukseni koskien ehdotusta rakennusten energiamääräyksistä 2012. Kirjoituksessani sanoin ehdotuksessa olevan paljon hyvää kuten ostoenergiaperuste ja energiakertoimet (koko uudistuksen fundamentit) sekä muuttumattomat U-arvot. Mutta puutteellisuuksistakin saanee kirjoittaa. Tänään ilmestyneessä lehdessä näen sitä kritisoivan kirjoituksenne. Te näette kirjoituksessani vain valitusta ja virheitä; oikeasti siinä ei ole yhtään virhettä. Seuraavassa eräitä kommenttejani:

    (1) Kuten kirjoitinkin, itse asiassa kannatan rakennusten energiamääräysten kiristämistä, mutta vastustan valheellista propagandaa, että se tulisi ilmaiseksi tai lyhyellä takaisinmaksuajalla.

    (2) Fiktiiviseksi ja harvinaiseksi sanomanne pientaloesimerkki on tosiasiassa Ympäristöministeriön itsensä käyttämä mallitalo (aikoinaan ihmettelinkin kohteen valintaa). Takaisinmaksuajat ovat kuitenkin yhtä pitkiä muissakin taloissa, laskettu on. Ympäristöministeriöltä ei vuosien varrella ole nähty ainoatakaan laskelmaa takaisinmaksuajoista!

    (3) Vai ei takaisinmaksuajoilla ole niin väliä? Oikeasti EPBD-direktiivi vaatii lopulta määräysten ja toteutusten olevan kustannusoptimaalisia, jolloin "Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen puitteissa, joilla arvioidulle taloudelliselle elinkaarelle laskettu kustannus-hyötyanalyysi on positiivinen". Tällöin mm "kustannukset määritetään ottamalla huomioon energiaan liittyvät investointikustannukset, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan lukien energiakustannukset ja -säästöt sekä tuotetusta energiasta saatavat tuotot) ja käytöstäpoistokustannukset".

    (4) Kirjoittamani mukaisesti EUn RES-direktiivin vaatimus uusiutuvan energian osuudeksi on 20% loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Eri valtioilla vaatimustaso vaihtelee välillä 10-49%. Kirjoituksessani en maininnut Suomen omaa vaatimusta 38% (korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen), mikä tarkoittaa 9.5 %-yksikön lisäystä nykyiseen.

    (5) RES-direktiivissä kaikki lämpöpumput (ilma, maa, vesi) on asetettu yhdenvertaisiksi. Kuinka todella on mahdollista, että hyvä ja halpa ilma-ilma lämpöpumppu (vain 10-20% maalämpöpumpun hinnasta) yritetään hylätä Suomessa? Minulla on 10 vuoden käyttökokemus erilaisista lämpöpumpuista.

    (6) Kun rakennuksista on tulossa passiivitaloja ja jatkossa jopa lähes 0-energiataloja, niin tämä johtaa kesäajan koneelliseen jäähdyttämiseen. Ehdotuksen mukaan tällöinkään ei ilma-ilma lämpöpumppuja hyväksytä, vaikka ne kirjoituksenne mukaisesti on kehitetty jäähdytystarpeisiin. Miksi?

    (7) Ehdotuksen D3-4.4.3 mukaisesti "tulisijoja ja ilma-ilma lämpöpumppuja ei pääsääntöisesti oteta vaatimuksen mukaisuuden osoittamisessa huomioon" - mot.

    Oheisena lähetän vielä tiedoksenne 8-sivuisen lausuntoni Ympäristöministeriölle asiasta.
    Terveisin,
    Olavi TUPAMÄKI, CEO

    PS Miksi aina, tässäkin syytetään rakentajia kaikista Kiinteistö- ja rakennusklusterin ongelmista. Oikeasti rakentaja vain rakentaa sen mitä rakennuttajat (eg valtio ja kunnat) haluavat. Eikö juuri julkisen vallan pitäisi olla se first/educated client, joka tilaa energiatehokkaita ja elinkaarikustannuksiltaan esimerkillisiä rakennuksia!

    VILLA REAL LTD/SA,
    For Sustainable Construction

    ReplyDelete
  16. Veijo Käyhty30 November, 2010

    Seuraavassa on Rakennuslehden pääkirjoitus 25 Nov 2010.

    Keskustelu on viisasta
    leimaaminen epäviisasta

    Keskustelu vuonna 2012 voimaan tulevien energiamääräysten sisällöstä on ollut vilkasta. Tämä osoittaa, että alan yritykset ovat aidosti kiinnostuneita rakennusten energiatehokkuuden kehittämisestä jälkipolvien kritiikkiä kestävällä tavalla. Näin suurten asioiden pohtiminen eri näkökulmista on suorastaan velvollisuus.

    Suomalaiskansalliseen tapaan poikkeavia näkemyksiä esittävät leimataan päätöksentekijöiden puolelta usein veneenkeikuttelijoiksi tai ymmärtämättömiksi. Rakennuslehden sivuilla keskustelussa ovat kuuluneet sekä kriittiset että ministeriön näkemyksiä ymmärtävät äänet.
    Huomattavaa on. että kaikki kriitikotkin ovat antaneet tukensa määräysten peruslinjaukselle eli siirtymiselle kokonaisenergiatarkasteluun ja suunnittelun vapauden lisäämiselle.

    Rakennuslehden velvollisuus on nostaa esiin tulevista energiamääräyksistä eri näkökulmia. Suomi
    on sitoutunut EU:n energiansäästötavoitteisiin, mutta keskustelua toteuttamistavoista tarvitaan. Suomella esimerkiksi on täysi vapaus päättää, mitä EU-parlamentin vaatima "lähes nollaenergiataso" tarkoittaa pohjoisessa tai miten direktiivin edellyttämä kustannustehokkuus
    otetaan huomioon korjausrakentamisen energiaohjauksessa.

    Perusteltu eriävien näkemysten ilmaiseminen ei ole voivottelua tai ruikuttamista. se on normaalia
    mielipiteenvapautta, joka jokaisella rakennusalan ammattilaisellakin on. On sitten asioista lopullisesti päättävien asia ottaa huomioon näkemykset tai jättää ne huomioonottamatta. Asuntoministerikin on korostanut ministeriön päätöksenteon riippumattomuutta eri sidosryhmistä.

    Ministeriölle täytyy antaa täysi tunnustus, että se on vähillä henkilöresursseillaan pystynyt saamaan niinkin paljon aikaan. Kun lausunnot muutamia teknistaloudellisia lausuntoja lukuunottamatta ovat koossa, mitataan ministeriön lopullinen energiaviisaus. Kuinka paljon lopullisissa määräyksissä huomioidaan muutos- ja kehitysehdotukset tai kansalliset
    edut?

    Energiamääräysten kiristyminen ei pääty vuoteen 2012, vaan tämä on vasta alkua kokonaisenergiakulutuksen pienentämisessä lähes nollaan. Koska keskustelukin on vasta alussa, keskustelukulttuuriinkin kannattaa kiinnittää jo nyt huomiota.

    Veijo Käyhty Päätoimittaja

    ReplyDelete
  17. JV kokkarikommmunistitovereineen ovat suomen pahimpia punikkeja.

    ReplyDelete
  18. Tämä on testi.

    ReplyDelete
  19. Anonymous16 May, 2012

    kyllä Jan ministerikaudellaan joutu tuhlaamaan aikaa näin järkyttävään juupaseipäs turhuuteen, vaikka Jan vaan halusi laadukkaampaa rakentamista Suomeen.

    joskus arveluttaa näiden ylläpitäjien motiivit...

    ReplyDelete

Kirjoita tähän mielipiteesi.