27/11/2010

Mallia jätevesiasetuksesta?

Perustuslakivaliokunta päätti 26 Nov 2010, että paljon aiheellista porua aiheuttaneen jätevesiasetuksen pääsisältö pitää säätää laissa, ei vain asetuksessa. Lisäksi valiokunta vaatii, että putsareiden pitää olla kohtuuhintaisia. Ja valtio on joutumassa asetuksen aiheuttamien turhien ja liiallisten kustannusten maksumieheksi.

Myös rakennusten uudet energiamääräykset ovat Ympäristöministeriön asetuksia, jotka säädetään 05.02.1999 annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla. Nyt ehdotetut määräykset ovat radikaali muutos aikaisempaan, ja aiheuttavat kohtuuttomia lisäkustannuksia uudisrakentamiselle (jatkossa myös korjausrakentamiselle).

Analogisesti jätevesiasian kanssa myös rakennusten uudet energiamääräykset pitäisi säätää laissa. Lisäksi kustannusten pitää olla kohtuullisia! EUn RES- ja EPBD-direktiivit selkeästi mahdollistavat investointikustannusten kohtuullisuuden harkinnan sekä jopa vaativat optimaalisten elinkaarikustannusten laskennan ja ratkaisut => ei siis liikaa rahaa energiansäästöön.

Ja mikään direktiivi ei vaadi 25% uusiutuvaa energiaa eikä kiellä suorasähkölämmitystä!

5 comments:

  1. Ensio Laaksonen30 November, 2010

    Rakennuslehti: Viesti 1/4 29.11.2010 klo 13:12 // Ensio Laaksonen
    Olavi Tupamäki kirjoittaa täyttä asiaa. Olin 1970-luvulla koko lämmöneristeteollisuuden joukossa tekemässä viranomaisten suuntaan ns. HARAKKA-esitettä (ei lämpöä harakoille). Olin silloin ja yhä vankkumaton energian säästämisen kannattaja. Ennen 1973 energiakriisiä rakennetun OK-taloni koko energiakulutuksen kai pitäisi olla korkeintaan D-luokkaa, vaan se on jotain A+++ = noin 100 kWh/br-m2 per vuosi. (No viime talvi nosti sen hetkellisesti 110:een, mutta ei juuri liikauttanut lähes 40 v. keskiarvoa.) Nykyisessä energian säästämisen myllerryksessä: rakenteiden kokonaistoiminta on liian heppoisessa tarkastelussa // elinkaaritalouden kokonaistarkasteluja ei ole näkynyt // samassa korttelissa pian voidaan rakentaa ainakin kolmen eri vuoden C- ja D-määräysten mukaisilla rakennusluvilla (3 v. + 2 v. + lisäaikaa...) // taitaa unohtua työntekijäpuoli, joka ilman laajaa ja perusteltua koulutusta helposti "rakentaa kuten ennenkin" –– Tuumaustauko eli time out vihellettäköön oitis.

    ReplyDelete
  2. Rakennuslehti: Viesti 2/4 29.11.2010 klo 17:46 // emeritus rakentaja
    Yksi jos toinen rakentaja on hämmästellyt menossa olevaa yliaktiivista energiatehokkuuden määräysten suoltamista, tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtavia U-arvovaatimuksia ja taloteknisiin prototyyppilaitteisiin päätymistä. Varminta kun olisi edetä pienin askelin käytännön kokemuksia keräten, eikä velvoittaa kertaheitolla koko rakennusalaa kulkemaan kohti suurta tuntemattomuutta mm. asuntorakentamisessa, missä on vielä kyse yksittäisen ihmisen suurimman omaisuuden kanssa operoimisesta.

    Erityistä ihmetystä tosiaan herättää se, että rakentamismääräystasolla voidaan esittää annettavaksi niinkin oleellisia ja merkittäviin kustannuksiin johtavia vaatimuuksia sekä määrätään yksioikoisesti energian muotokertoimet, mitä nyt vuonna 2012 voimaan tuleviksi enirgaitehokkuuden määräyksissä on ehdotettu.

    Jäitä siis hattuun ja realistisuutta energiatehokkuuden tavoitteisiin. Panos ja tuotos pitää olla jossain järjellisessä suhteessa, jotta yhteiskunnan rakentamisen ohjaus säilyttää uskottavuutensa ja vaatimuksia aidosti noudatetaan. Muistaa myös pitää, että ihmisen omalla käyttäytymisellä on merkittävä rooli energiankulutuksessakin.

    Jos taka-aikoina on tovi uinuttu rakennusten energiatehokkuuden järkevän parantamisen suhteen, ei radikaalia suunnanmuutosta voi hetkessä tehdä. Suomen ilmasto-olosuhteissa sydäntalvella tarvitsee rakennus lämmitysenergiaa muodossa tai toisessa ja kesällä on sitä vaarana olla liikaakin.

    ReplyDelete
  3. Rakennuslehti: Viesti 3/4 29.11.2010 klo 22:18 // A.K.
    Jo 70-luvulla toimiva A++ talo ohhoh. Miksei vaikka RIL nosta näitä kokeneita ammattilaisia esille, jotka ovat olleet edelläkävijöitä, raivanneet latua. Nyt sitten monet nuoret seuraa toisten vanhojen ammattilaisten tekemiä kiertotielatuja jotka ei edes johda kovin pitkälle. En tarkoita että pitäisi kopioida vaan pitäisi selvittää mitä nämä ammattilaiset osaavat, miten osaaminen kasvatetaan siihen että opitaan rakennusten toiminnan ja rakentamisen kokonaishallinta. Veikkaan että rutkasti lapsen uteliaisuutta.

    ReplyDelete
  4. Ensio Laaksonen30 November, 2010

    Rakennuslehti: Viesti 4/4 30.11.2010 klo 11:18 // Ensio Laaksonen
    Kiitos. A.K. Miksi olen siellä A++ -osastossa kevään 1973 rakennusluvalla? Isoimmat "syyt": 1. Laitoin määräysten mukaisen 100 mm seinävillan sijaan 150 mm, yp:aan 150 mm sijaan 300 mm sekä kahden lasin sijaan kolme (toinen osa lämppäri). Muutenkin vastaavaa ennakointia rakenteissa, vaikka kukaan ei tiennyt tulevasta lokakuun 1973 öljyvallankumouksesta. 2. Tilkitsin ja tiivistin kaikki taloni saumat omin käsin. Ikkunoihin ja oviin sen vuoden laadukkaimmat tiivisteet, jotka toimivat joustavina yhä. 3. "Ajamme" taloamme kuin autoja taloudellisuusajoissa (mm. lt 20 C ja 18 C). Olen arvioinut ja mittauksiakin, että jos esim. kolme samanlaista taloa ja perhettä (, joista yksi toimii "normien" mukaisesti, toinen kosteusvaurioita tekemättömän säästeliäästi ja kolmas hällävälisti esim. luontoa tuuletusikkunoista talvisin lämmittäen), laitetaan seurantaaan, niin kakkostalo kuluttaa lämmitysenergiaa - 30 % ja kolmostalo jopa + 50 %. Paljonko siinä määräykset ja direktiivit auttavat, jos vielä talo on rakennettu epätiiviiksi? Asumisen ja rakennusten käytön asenneilmaston muutokseen, heti. Auttaa myös ilmastonmuutokseen. Olemassa olevan rakennuskannan energian säästöön pitää saada oman kodin talkkarit. Noita lukuja voi pyörittää haluamillaan tavoilla. Otan helpon muuntoluvun: lämmitysenergian kulutus 10 000 kWh/vuosi. Siitä - 30 % = - 3 000 kWh sekä + 50 % = - 5 000 kWh. Lämpimään käyttöveteen (olkoon esim. 5 000 kWh) - 30 % = - 1 500 kWh sekä + 50 % = + 2 500 kWh. Entä kotitaloussähkö (taas vaikka 5 000 kWh/v) => 3500 - 5000 - 7500 kWh/v. Jätetään muut osiot => (-30 %) 14 000 kWh (+/-0) 20 000 kWh/v - ( +50 %) 30000 kWh/v. Siis 14 000 = > 30 000 = +115 %. Tätä kansakoulun Elon laskuoppia voi pyörittää vaikka kuinka. Mitä saammekaan, kun alamme minimoida, maksimoida, optimoida seuraavia perheen energian kulutuksia: elintarvikkeet, välillinen liikenne, henkilöautoliikenne, tavarat ja palvelut sekä vaatetus? Tällä puolella on toinen mokoma perheen energian kulutuksesta. Ja sitteen lomaliikkuminen ja -asuminen? Entä koulut, pv-kodit jne? SUMMANA: ensimmäinen ilmastonmuutos pitää sääda kiinteistöjen ylläpitoon. On koulutettava asenneilmaston muutos. Jos sitä ei saada aikaan, tästä nykyisestäkin energiansäästön projektista syntyy vain paljon raportteja pölyä keräämään.

    ReplyDelete
  5. Rakennuslehti: Viesti 5/11 30.11.2010 klo 12:19//emeritus rakentaja

    Jo 70-luvun öljykriisi sai yhteiskunnan kuin myös valistuneet rakentajat tuumimaan rakennusten energiansäästöä. 70/80-lukujen taitteessa lisättiin eristepaksuuksia, kehiteltiin lvi-tekniikan laitteita ja lämmön talteenottoa, kokeiltiin integroidun rakenne- ja lvi-tekniikan ratkaisuja, suunnattiin katse aurinkoenergian hyödyntämiseen, rakennettiin Laihialle 80-luvun alussa energiansäästökylä.

    Yhteiskunta satsasi energianeuvontaan ja muutti toiminnan myöhemmin korjausneuvonnaksi. Energiansäästöneuvot eivät osuneet aina oikeaan ja neuvojat olivat valtaosin nuorta vasta valmistunutta väkeä. Talotekniikan prototyyppilaitteista saatiin osin negatiivisia kokemuksia, innovaatioita syntyi markkinoille ja kuoli pois.

    Valtarakentamisessa etenkin yhteiskunnan tukemassa asuntotuotannossa pysyteltiin perinteisissä rakentamistavoissa ja tyydyttiin mm. poistoilmanvaihtoon. Vain jotkut valistuneet rakennuttajat ja omatoimiset rakentajat panostivat toimivaan ilmanvaihtoon, lämmön talteenottoon, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja edullisiin asumiskustannuksiin. Tosin energiayhtiöt saadakseen katteensa kokoon ja ylläpitääkseen jakeluverkkoa nostavat perusmaksuja, kun kulutus pienenee.

    Nyt matalaenergiarakentamisessa uudelleen esiin nostettu ilmanvaihtolämmitys tuli kolmisenkymmentä vuotta sitten markkinoille pien- ja rivitaloissa, mutta hiipui pois järjestelmän suunnittelupuutteiden, asennusvikojen, laitteiden vajavaisen toiminnan ja käytön taitamattomuuden takia.

    Arkkitehtuurin ja rakennetekniikan kanssa sopusuhtaisen talotekniikan kanssa kera asiallisen asumiskäyttäymisen päästään jo kolmisenkymmentä vuotta sitten rakennetuissa pien- ja rivitaloissa helpohkosti matalaenergiatasoon ja energiatehokkuusluokkaan A. Markkinat ja ostajat eivät vain olleet takavuosina valmiit arvostamaan energiansäästöä.

    Hallitusohjelman vuoden 1992 energiansäästöohjelmakin jäi kokolailla laman jalkoihin ja vuosituhannenvaihteen korkeasuhdanteessa vain kulutus muodossa tai toisessa oli päällimmäisenä. Taakse jätettyä tekemättömyyden aikaa ei voi hetkessä kuroa kiinni, eikä asettaa suin päin radikaaleja vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle. Pitää hankkia osaamista ja kokemusta, panostaa asumiskäyttäytymisen valistukseen sekä antaa markkinamekanismienkin ilman väkivaltaista pakkoa uudistaa rakentamistapoja ja muuttaa arvostuksia.

    Jatkaa aiempaan 30 vuotta tasapainoisesta matalaenergiarakentamisesta ja energiatehokkaasta asumisesta nautiskellut rakentaja sekä toivoo Olaville, Ensiolle ja Rakennuslehdelle kriittisen näkökulman tuomista energiatehokkuuskeskusteluun jatkossakin.

    ReplyDelete

Kirjoita tähän mielipiteesi.