19/11/2010

Energiatyhmyys tulee kalliiksi

Rakennuslehdessä asuntoministeri Jan VAPAAVUORI kritisoi voimakkaasti aikaisempaa kirjoitustani. Erityisesti hän jaksoi moittia esittämääni elinkaarikustannusten laskentaa, joka kiistattomasti osoitti pitkät takasinmaksuajat. Hänen mielestään myös esittämäni talo oli fiktiivinen ja harvinainen, vaikka se oli Ympäristöministeriön itsensä käyttämä mallitalo. Vaikka hän puhuu pitkään takaisinmaksuajoista ja niiden "herkyydestä" eri tekijöille, niin ainoatakaan omaa esimerkkiä hänellä ei ollut esittää.

Ministerin kirjoitus oli otsikoitu "Energiatyhmyys rakentamisessa tulee kalliiksi". Tästä juontuukin tämän blogisivuston nimi.

Seuraavassa esitän ministerille 16.11.2010 takaisinmaksuajoista lähettämäni emailin:

To: Jan VAPAAVUORI, Asuntoministeri 16 Nov 2010
Arvoisa ministeri,
Palaan vielä takaisinmaksuaikoihin. Sanomanne "lisäkustannusmarginaaliprosentti" menee yli ymmärrykseni, mutta oikeasti laskelmassani on käytetty tavanomaista elinkaarikustannusten laskentaa (life cycle costing - LCC), jossa lasketaan tulevien kustannusten ja/tai säästöjen nykyarvo (net present value - NPV) jo lukiossa opetettavalla kaavalla

Takaisinmaksuaika löytyy siitä, kun syntyvien energiakustannussäästöjen yhteissumma on yhtä suuri kuin sen vaatima lisäinvestointi. Suora takaisinmaksuaika saadaan simppelisti jakamalla investointi vuosittaisella säästöllä. Ympäristöministeriön "fiktiivisen" mallitalon tapauksessa aika olisi 61 vuotta, mutta jo pienellä 2% korolla lisäinvestointi ei tule katetuksi edes 1000 vuodessa. Energian hinnan voimakkaalla 10% vuosittaisella nousullakin aikaa kuluu yli 20 vuotta, kuten kirjoitin.
Yritin vielä vähän tutkia, mitä Ympäristöministeriö olisi elinkaarikustannusten ja takaisinmaksuaikojen laskennasta esittänyt. Esiin nousi rakennusneuvos Matti J Virtasen kirjoitus Suomen Kiinteistölehdessä 2005 (see attached). Tätä kirjoitusta on ministeriö jakanut monissa seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa. Kirjoittaja ei selvästikkään ymmärrä mistä puhuu (ja cycle ð sykli, ajanjakso; ei ympyrä ï circle). Jopa kirjoituksessa näytetty kaavakin on harhaanjohtava ja virheellinen.
Kirjoituksessa mainittu EC DG Enterprisen raportti Life cycle costs in construction on kohtalaisen hyvä lähtökohta. Raportin LCC-laskentaa koskeva osio plus paljon muuta onkin minun kynästäni. Kirjoituksessa mainitaan myös kansainvälinen standardi ISO 15686. Sen osa viisi eli ISO 15686-5 Life cycle costing hyväksyttiin 2008. Ympäristöministeriön em edustajan toimesta Suomi ainoana maana esitti ao standardin hylkäämistä. Minun henkilökohtainen ja ministeriön kannasta poikkeava & riippumaton panokseni sen sijaan vaikutti ratkaisevasti & positiivisesti standardin lopulliseen sisältöön, jopa sen nimestä alkaen.
Näyttääkin siltä, että Ympäristöministeriö ei ole lainkaan huolissaan kustannuksista ja rahasta. Lisäksi se on luomassa määräyskokoelmaa, jonka monimutkaisten energialaskelmien tekemisen osaa aluksi alle 10 insinööriä, ja joka maksaa enemmän kuin talon varsinainen suunnittelu! Kun normitalkoilla säännöstöä piti vähentää, niin tässä se kuitenkin kasvaa entisestään.
Mitä vielä tulee kirjoituksenne otsikkoon "Energiatyhmyys rakentamisessa tulee kalliiksi", niin siitä olen samaa mieltä. Sen sijaa energiaviisaus rakentamisessa tuleekin paljon halvemmaksi (noise ðdata ðinformation ðknowledge ðwisdom)!
Terveisin,
olavi

Attachment:       Suomen Kiinteistölehti #2/2005 (2p)

1 comment:

  1. Vai ei takaisinmaksuajoilla ole niin väliä? Oikeasti EPBD-direktiivi vaatii lopulta määräysten ja toteutusten olevan kustannusoptimaalisia, jolloin "Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen puitteissa, joilla arvioidulle taloudelliselle elinkaarelle laskettu kustannus-hyötyanalyysi on positiivinen".
    Tällöin mm "kustannukset määritetään ottamalla huomioon energiaan liittyvät investointikustannukset, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan lukien energiakustannukset ja -säästöt sekä tuotetusta energiasta saatavat tuotot) ja käytöstäpoistokustannukset".

    ReplyDelete

Kirjoita tähän mielipiteesi.