Ja näin kävikin. 09.10.2014 päivätyssä kirjeessään komissaari Oettinger tyrmää totaalisesti min Viitasen ehdotukset. Ja vielä muistuttaa ministeriä siitä, että po EPBD-direktiivi tuli ulos jo vuonna 2002. Epäilemättä Viitanen pani nimensä ympäristöministeriössä hätäisesti valmisteltuun paperiin. Seuraavassa kirjeet Viitanen ja Oettinger.
5.11.2014
Komissaari tyrmäsi Viitasen kirjeen
Alkuvuodesta Suomen Omakotiliitto teki
kansalaisaloitteen energiatodistuksen muuttamisesta. Asuntomin Pia VIITANEN lähettikin 27.05.2014
energia-komissaari Günther Oettingerille kirjeen, jossa hän esittää
energiatehokkuus-direktiivin EPBD muuttamista siten, että ennen sen voimaantuloa
2010 rakennetuille omakotitaloille energiatodistus olisi vapaaehtoinen. TM Rakennus-maailmassa # 8/2014 kirjoitin, että tämä ei
tule toteutumaan, koska se veisi pohjan pois koko energiatodistukselta (katso 10.09.2014).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Isolla vaivalla ja pitkällä poliittisella veivaamisella laadittuja direktiivejä ei tosiaan muutella jonkun yksittäisen pienen EU-maan kirjeen johdosta, eikä kansallisen kansalaisaloitteenkaan myötä. Eurooppalaisella kansalaisaloitteella (1000 000 allekirjoitusta 28 EU-maasta) saa asian kyllä käsittelyyn EU:ssa, mutta kansallisilla kansalaisaloitteilla ei.
VastaaPoistaSen sijaan Suomi voi halutessaan toimia komissaarin ohjeiden mukaisesti, ja käyttää direktiivissä mahdollistettua kansallista harkintavaltaa, ja muuttaa energiatodistus vanhojen omakotitalojen osalta vaikkapa nykyistä selvästi kevyemmäksi laatia. Sitä vaatimusta ei voi Suomen päätöksin poistaa, että energialuokka on kerrottava ja energiatodistus esitettävä vanhaakin omakotitaloa myytäessä tai vuokrattaessa. Mutta Suomi voi halutessaan keventää aika paljon todistuksen tekemiseen liittyvää työtä.
On mahdollista hyödyntää esim. direktiivissä mainittua vaihtoehtoa, että energiatodistusta ei tehdäkään vanhoissa kiinteistöissä ensisijaisesti laskennallisesti, vaan että riittää, että todistus laaditaan todellisen lämmitysenergian ja veden lämmitykseen kuluvan kulutuksen perusteella, jos nämä tiedot ovat saatavilla. Tuon muutoksen voi tehdä kansallisesti direktiivin puitteissa. Samoin voi kansallisen päätäntävallan puitteissa poistaa esimerkiksi Suomessa käyttöön otetun vaatimuksen siitä, että energiatodistuksen laatiminen edellyttää kotikäyntiä, mikäli todistuksen kustannuksia halutaan alentaa.
Direktiivin mukaan omakotitalojen tapauksessa voi energiatodistusvaateen hoitaa (sekä uudiskohteissa että vanhoissa rakennuksissa) myös perustuen johonkin vastaavan tyyppiseen kohteeseen tehtyyn energiatodistukseen:
”Omakotitalon sertifiointi voi perustua toisen vastaavan suunnittelultaan, kooltaan ja tosiasialliselta energiatehokkuuslaadultaan samankaltaisen rakennuksen arviointiin, jos energiatehokkuustodistuksen antava asiantuntija voi taata tällaisen vastaavuuden.”
Tuotakaan omakotitalojen energiatodistusten laatimiseen liittyvää kevennystä ei Suomen kansallisessa energiatodistuslaissa ole mukana, toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Suomessa on tietoisesti tehty paljon vaativampi energiatodistuslaki kuin mitä direktiivi edellyttää.