Home on suuri ongelma Suomen kuten monen muunkin maan rakennuskannassa. Syyllinen ei kuitenkaan ole sisäilman kosteus, vaan rakenteiden kastuminen. Homeitiöitä on sisäilmassa kaikkialla, eikä niistä päästä eroon. Ongelma syntyy vasta siitä, kun home alkaa kasvaa rakenteissa. Rakenteet kostuvat/kastuvat pääasiassa seuraavilla tavoilla: sadevesi, vesi/viemärijohtojen ja vettä käyttävien ja tuottavien laitteiden vuodot, kapillaarinen nousu maasta, diffuusio ja paine-erosta johtuva ilmankosteuden kulkeutuminen rakenteeseen.
Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen ja vailla vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan (esim. Saksassa vaaditaan kosteuden palautus sorptioroottorilla tms. menetelmällä). Sisäilman kosteus menee ulos poistoilman mukana, ja ulkoa otettavan raittiin tuloilman kosteuden määrä on talvella vain murto-osa (2-4g/m3) tarpeellisesta. Tästä seuraa, että uusissa asunnoissa kovilla pakkasilla sisäilman suhteellinen kosteus RH on alle 10%. Kun sisäilman RH on alle 30%, ihmisiä palelee ja he sairastuvat. Samasta syystä uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin. Ja vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.
Liian kuivassa ilmassa palelee, koska kuivaan ilmaan iholta haihtuva kosteus jäähdyttää ihoa (vie lämpöenergiaa 2.27J/g; ihmisen haihdunta on 100-8,000g/d); samasta syystä kuivassa sähkösaunassa voi lämpömittarin mukaan ottaa yli 100 asteen löylyt. Koettu mukavuuslämpö ei olekaan sama kuin mittarilämpö vaan on monista tekijöistä riippuva näennäinen lämpötila (apparent temperature). Niinpä talvella kun RH=10-20%, niin talo pitää lämmittää mittarilämpöön 24 astetta, jotta asukas tuntisi olonsa 21 asteen mukaiseksi ja mukavaksi (lähdedata: National Oceanic and Atmospheric Administration, US). Nykyisten rakentamismääräysten mukaisissa taloissa asukkaat ja toimistotyöntekijät ovat tämän ilmiön huomanneetkin. Eli, jos mittari talvella näyttää 21 astetta, niin useimmat, ja varsinkin naiset, palelevat ja vetävät villatakkia ylleen; onhan lämpötuntuma vain 18 astetta. Tosin tämä oli suositus vielä 1950-luvulla.
Kuivuudesta seuraava ylilämmittäminen vie tietysti energiaa. Kun talon mittarilämpöä joudutaan nostamaan talvella jopa kolmella asteella 21 asteesta 24 asteeseen, lämmitysenergiaa kuluu vuositasolla 12% enemmän! Syyllinen tähän on Ympäristöministeriö, joka ei ymmärrä asettaa mitään ohjeita tai vaatimuksia sisäilman suhteelliselle kosteudelle.
Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi tarkistaa seuraavasti:
(1) Sisäilman suhteellisen kosteuden ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60%
(2) Vaatimus: kosteuden talteenotto - KTO vähintään 45% (kesäaikaan pois päältä kuten lämmön talteenotto - LTO nyt). Tämä on asia, joka täytyy saada esiin rakentamismääräysten uudistamisen seuraavalla kierroksella ( D2; D3 & D5 2015 tms).
Sisäilmastoseminaarissa pidetty esitelmä kokonaisuudessaan löytyy http://onlinebookshop.villareal.fi/.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita tähän mielipiteesi.