Betonin historiasta: Vitruvius vs Sinan

Tekniikan maailmassa #12/14.06.2017 oli pieni kirjoitukseni betonin historiasta. Siinä osoitin, että betonia on osattu tehdä jo kauan ennen portlandsementin tuloa 1800-luvulla. Erityisesti kiinnitin huomiota Vitruviuksen ansioihin asiassa; onhan Rooman Pantheonin katto edelleen suurin raudoittamaton betonikupoli maailmassa (Helsingin rautatieasema on ensimmäinen raudoitettu betonirakennus Suomessa). Minulla ovat kirjat Vitruvius – The Ten Books on Architecture (359p, 1914) ja Vitruvius – Ten Books on Architecture (348p large, 1999) rekonstruoiduin piirustuksin.

Kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 1453, alkoi turkkilaisessa valtakunnassa valtava rakennusbuumi. Erityisesti rakennettiin moskeijoita, kouluja ja julkisia rakennuksia, infrastruktuuria ja sotilaskohteita. Jopa Michelangelo ja Leonardo da Vinci kutsuttiin tekemään suunnitelmia Bosporinsalmen ylittävästä sillasta (lopulta ensimmäinen silta rakennettiin 1973). Rakentamista johti peräti 50 vuoden ajan  Mimar Sinan (”Sinan the Architect”, 1490-1588), joka oli globaalisti tunnettu ”Master Builder”; hänen oppilaansa osallistuivat jopa Intian Taj Mahalin suunnitteluun. Sinan tutustui roomalaiseen betoniin: antiikin Rooma, Filippo Brunelleschin hiljan valmistunut Firenzen katedraali ja juuri uudelleen julkaistut Vitruviuksen kirjat (Gutenbergin kirjapaino oli jo keksitty). Lopulta Sinan ei luottanut betoniin.