15.3.2016

Rakennusten energiamääräykset uusiksi: 30 % kiristys

Eilen lähetettiin lausunnolle kimppu luonnoksia rakennusten uusiksi energia- ja sisäilmastomääräyksiksi. Kimppu sisältää esitykset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta sekä kolmesta asetuksesta, jotka korvaavat rakentamismääräykset D3 ja D2. Seuraavassa eräitä pääpiirteitä ja infoa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Tavoitteena lähes 0-energiarakennukset. Voimaan 2017, rakennuslupiin 2018, rakentamiseen 2020 alkaen.

115 a § Lähes nollaenergiarakennus: Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus. Vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

117 g § Energiatehokkuus: Energiatehokkuutta määritettäessä eri energia-määrät muunnetaan yhteenlaskettavaan muotoon energiamuotojen kertoimien avulla.
Edellä sanottua ei kuitenkaan sovelleta mm rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 m2 eikä loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
Energiatehokkuutta on parannettava myös korjaus- ja muutostyön yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Säädösten vaatimustason asettamisessa lähtökohtana on, että investointien tuottamat hyödyt olisivat asuinrakennuksissa 30 vuoden ja muissa rakennuksissa 20 vuoden tarkastelujaksolla investointikustannuksia suuremmat.

  • Koko rakennuskannan osuus nykyisestä energian loppukäytöstä Suomessa on noin 40 %.
  • Pientalot ovat vuosittaisella energiantarpeella mitattuna uudisrakennusten merkittävin rakennustyyppi, vastaten noin 47 % lämmitysenergian ja sähkön käytöstä. Toisiksi suurin ryhmä on asuinkerrostalot, joiden osuus uudis-rakennusten energiantarpeesta on 28 %. Lopuista rakennustyypeistä energiaa käyttävät eniten liikerakennukset, 12 % ja toimistorakennukset, 5 %.
  • Nykylainsäädännön mukainen vuosittainen energiankulutus tarkastelluilla rakennuksilla on yhteensä noin 460 GWh. Arvioidut vähenemät, yhteensä noin 83 GWh eli 18 %.
  • Keskimääräisen suomalaisen hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 9,8 ton vuodessa, josta asumisen osuus oli 3,5 ton vuodessa. Ehdotetun lainsäädännön mukaiset päästövähennykset olisivat 86 000 ton hiilidioksidia vuodessa ja vastaisivat nykytilanteessa siis noin 25 000 ihmisen asumisen päästöjä.
Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (vrt D3)

3 § Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus: Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja viilennys-järjestelmien sekä järjestelmien apulaitteiden, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiamuodoittain eritellystä energiankulutuksesta, josta on vähennetty rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävissä olevasta energiasta otettu energia

4 § Energiatehokkuuden vertailuluku: Vertailuluku (E-luku), jonka yksikkönä käytetään kWhE/(m2 a), on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa.
  • Rakennukselle sen pääasiallisen käyttötarkoitusluokan mukaisesti määritetty energiatehokkuuden vertailuluku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja (kWhE/(m2 a)); tässä vain osa:
  • Rakennus
    Nettoala (m2)
    Vaatimus nyt
    Vaatimus uusi
    Kiristys
    Pienet asuin-rakennukset
     
     
     
     
    <85
    85-120
    120-150
    150-600
    >600
    Rivitalo & 2-kerr.
    na
    204
    204-162
    162-131
    130
    150
    >140
    140
    140-110
    110-92
    92
    105
    na
    31 %
    31-32 %
    32-30 %
    29 %
    30 %
    Asuinkerrostalot
     
    130
    82
    37 %
  • Valtionevoston asetuksella määrätään rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista erikseen seuraavasti:
  • Energiamuoto
    Kerroin nyt
    Kerroin uusi
    Muutos
    Sähkö
    1.70
    1.20
    -29 %
    Kaukolämpö
    0.70
    0.50
    -29 %
    Kaukojäähdytys
    0.40
    0.28
    -30 %
    Fossiiliset pa
    1.00
    1.00
    0 %
    Uusiutuvat pa
    0.50
    0.50
    0 %
  • Rakennuksen vaipan eri osien U-arvot pysyvät ennallaan.
  • Ilma-ilmalämpöpumpun tuottamasta energiasta laskelmissa hyväksyttävä määrä nousee 1 000 ð 3 000 kWh/a. Vastaavasti varaavan takan hyväksyttävä energiamäärä nousee 2 000 ð 3 000 kWh/a.
  • LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo nousee 45 ð 55 %, ja iv-järjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvoa kiristetään.
  • Muihin vaatimuksiin, vertailuarvoihin, määrityksiin ja laskennan lähtötietoihin tulee vain vähäisiä tarkistuksia. Jopa eri vyöhykkeiden säätiedot säilyvät ennallaan.
Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (vrt. D2)

Tämä asetus koskee uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista. Asetus on radikaali muutos aikaisempaan: Sisältää vain perusperiaatteet 11 sivulla.

3 § Sisäilmaston suunnittelu ja rakentaminen: Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät: 1) sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennusmateriaalien päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet; 2) ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät; 3) sijainti ja rakennuspaikka.

Eräitä havaintoja ja kommentteja

  • Nytkään ympmin ei esitä mitään laskelmaa kiristyvien vaatimusten vaikutuksesta rakennuskustannuksiin, takaisinmaksuajoista puhumattakaan!
  • Omakotitaloille asetetaan pitkä 30 vuoden takaisinmaksuaikavaatimus, mutta valtion omille rakennuksille vain 20 vuotta, vaikka EPBD-direktiivi vaatii 30 vuotta.
  • Vaikka valmisteluaineistossa on hyvin selvitelty kiristyksen vaikutusta CO2-päästöihin, lopullisessa tekstissä siitä ei näy jälkeäkään, toisin kuin monessa muussa EU-maassa.
  • Kuten yllä jo sanotusta näkee, on kiristyksen vaikutus CO2-päästöihin mitätön; edustaahan se vain 0.14 % Suomen päästöjen kokonaismäärästä 60.6 Mton (CO2e / 2013).
  • Energiatehokkuuden vertailuluvut (E-luvut) kiristyvät peräti 30 %, kouluissa jopa >50 %! Tästä huikeasta kiristyksestä ympmin aineisto on hiljaa.
  • Yksiaineinen massiivinen seinärakenteen plus painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttaminen käytännössä mahdotonta. Vain hirsirakenteita koskeva vertailuluvun lievennys koskemaan kaikkia yksiaineisia, massiivisia seinärakenteita?
  • Energiamuotojen kertoimet perustuvat periaatteessa edelleen primäärienergiaan. Luvut ovat kuitenkin etääntyneet reaalimaailmasta (valmisteluaineistossa esim sähkön oikein laskettu kerroin on 2.2, mutta nyt 1.2).
  • Sähkön kertoimen laskeminen 1.7 ð 1.2 on tervetullut. Jos oikeasti oltaisiin huolissaan ilmastomuutoksesta, energiamuotojen kertoimet laskettaisiin niiden CO2-päästöjen perusteella. Kun Suomessa yli 2/3 tuotetusta energiasta on päästötöntä, olisi oikea sähkön kerroin vain 0.3 (erilaisilla tehoalue- ja marginaalitarkasteluillakin jää alle 0.6).
  • Rakennuksessa tuotettua ja verkkoon syötettyä uusiutuvaa energiaa (eg myytävää aurinkovoimaa) ei saa lukea hyödyksi rakennuksen energiatehokkuuslaskelmassa. Tätä energiaa ei myöskään saa myydä naapurille! Syyllinen on sähköyhtiöiden lobbaama sähkömarkkinalaki, joka estää hajautetun sähköntuotannon ja sitä tukevan nettolaskutuksen.
  • Ilma-ilmalämpöpumpun energian parempi huomioonottaminen laskelmissa on tervetullut, pitkään vaatimani muutos.
  • Entinen asuntomin Jan VAPAAVUORI esitti  järjettömän suuria kiristyksiä U-arvoihin 2010 määräyksiin; ne jäävät nyt lopullisesti historiaan. Samoin käy uusiutuvan omavaraisenergian vaatimukselle samalta ajalta. Ja vielä sekin Vapaavuoren vaatimus, että Helsingin kivihiilellä tuotettu kaukolämpö olisi uusiutuvaa energiaa (sic).
  • Sisäilmastomääräyksissä olisi ollut paikallaan lähestyä asiaa seuraavasti: sisäympäristö ð sisäilmasto ð sisäilma. Silloin kaikki asumiseen ja sisällä työn tekemiseen liittyvät asiat tulisivat käsitellyiksi
  • Jo nykyisten energiamääräysten aikana pakollinen ilmanvaihto johtaa Suomen talvessa sisäilman suhteellisen kosteuden romahtamiseen <20/10 %. Tämä on epäterveellinen ja haitallinen kuivuus. Uudet sisäilmastovaatimukset kuitenkaan eivät vieläkään sisällä kosteuden takaisinottoa LTOsta, vaikka Saksa olisi hyvä esimerkki. Oikeasti pitäisi säätää:
  • (1) Sisäilman suhteellisen kosteuden ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60 % (T=20-24 C)
  • (2) Vaatimus: kosteuden talteenotto - KTO >55 % (kesäaikaan pois päältä kuten LTO nyt),
  • EUn komissio puuttunut kanteellaan ja kirjeellään Suomen puutteellisiin määräyksiin. Mm siihen, että määrittely ”teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa” esiintyy vain MRLn perusteluissa. Tähän ilmiselvään laittomuuteen yritin aikanaan saada korjausta, turhaan.
Kaikki asiakirjat (11+ dokumenttia) löytyvät osoitteesta http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/Lausuntopyynto_luonnoksesta_hallituksen_%2838540%29.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita tähän mielipiteesi.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)