Pekka PERÄ: Vapaavuori valehtelee

Talvivaaran kaivoksen perustanut Pekka Perä hiiltyi ministeri Jan Vapaavuoren julkisuudessa esittämistä syytöksistä.
Vapaavuoren mukaan kaivos oli huonossa kunnossa, varaosavarastot tyhjiä, huollot tekemättä ja kaivos muutenkin kaikin puolin rempallaan. Syytösten perusteella Talvivaaran entinen johto eli Pekka Perä on toiminut erittäin vastuuttomasti.

Perä ampuu alas kaikki Vapaavuoren esittämät väitteet.
"Kaivos oli täysin toimintakunnossa. Ongelmat johtuvat juuri konkurssista. Kaivokselle liikkuu jatkuvasti isot volyymit tavaraa. Konkurssihetkellä kaikki tavaraliikenne pysähtyi, tilaukset peruuntuivat. Se ottaa konkurssipesältä tai keneltä tahansa pitkän ajan saada hankintaketju toimivaksi", sanoo Perä.
Metallitehdasta oli Perän mukaan huollettu, mutta pitkää huoltoseisokkia Talvivaara pyrki välttämään.
"Kaikki välttämättömät huollot oli tehty, laitteet pidettiin asianmukaisessa kunnossa", Perä sanoo. Hänen mukaansa yksikään konkurssin aikana vikaantuneista laitteista ei ole sellainen, jonka vika olisi johtunut huoltoseisokin puutteesta.
Vettä puhdistava käänteisosmoosilaitos oli huollossa jo konkurssihetkellä. Uuden laitoksen toimitus keskeytyi konkurssin vuoksi, laitos oli maksettu etukäteen lähes kokonaan. Laitoksen ja metallitehtaan käyttövastuu siirtyi konkurssihetkellä pesänhoitajille.
Perän mukaan kaivoksen vesimäärät eivät ole voineet tulla valtiolle yllätyksenä, koska kaivos raportoi tilanteesta Ely-keskukselle jatkuvasti.
"Heillä on ollut hyvin tiedossa vesitilanne koko ajan. Se ettei valtiolla olisi ollut tilanne tiedossa, on täysin valehtelua."
"Elyn seuranta oli koko saneerausajan täysin kohtuutonta ja aikaa vievää. Meidän piti raportoida vesitase, vesitase-ennuste, urakoitsijoiden käyttö, kemikaalivarastot, kunnossapitotyöt... Raportin lisäksi kaivoksella oli 1-2 tarkastusta viikossa."
Perän mielestä Vapaavuori ja ely-keskus antavat asioista väärän kuvan.
"Talvivaarassa on pakko lähteä poikkeusjuoksutuksiin, ja sille on löydettävä syy. Poikkeusjuoksutukset ovat mahdollisia vain, jos ilmenee jokin 'ennalta-arvaamaton asia'. Jos annetaan kuva, että vanha johto on ollut vastuuton ja johtanut harhaan, sitä voi ehkä sanoa ennalta-arvaamattomaksi", Perä epäilee Vapaavuoren motiiviksi.
"Surkuhupaisaa on, että kansliapäällikkö [Hannele] Pokka oli eturivissä tiukentamassa entisestään poikkeusjuoksutusten myöntämisedellytyksiä viime syksynä voimaan tulleessa uudessa ympäristönsuojelulaissa. Hän myös moitti julkisesti Talvivaaraa sen hakiessa vastaavissa olosuhteissa poikkeusjuoksutuslupaa syksyllä 2012 ja keväällä 2013. Nyt kanta näyttää muuttuneen."
"Ehkä Vapaavuorta pelottaa myös se, että hän tulee näyttämään tosi hölmöltä, kun hänen haluamansa konkurssin aiheuttamat kulut veronmaksajille paljastuvat. Ne ovat helposti yli sata miljoonaa euroa."
Perä ihmettelee sitäkin että vastuuttomaksi syytetty johto jatkaa käytännössä yhä töitä lähes vanhassa kokoonpanossaan, mutta konkurssipesän alaisuudessa.
Käytännössä uusi johto jatkaa sitä, mitä vanha johto aloitti. Joukosta puuttuvat käytännössä vain Perä sekä talousjohtaja Saila Miettinen-Lähde.
"Konkurssin takia muutama on irtisanoutunut", Perä täsmentää.

 Yhdestä asiasta Perä on Vapaavuoren kanssa samaa mieltä: kaivoksen vesitilannetta on nopeasti helpotettava.  [te]

Poistuuko asuntolainan korkovähennys?

Ympäristöministeriön vetämän hankkeen Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus julkistettiin 24.02.2015. Raportissa on selvitelty nykytilaa sekä ehdotetaan useita toimia, jotka vaikuttaisivat tavallisen asukkaan elämään:

• Valtio tukee asumista vähintäänkin noin 1,9 miljardia euroa vuositasolla. Siitä 1,4 miljardia oli vuoden 2013 tilastossa asumistukea, noin 300 miljoonaa verovähennysoikeutta ja pari sataa miljoonaa tuotantotukia. Luvut eivät sisällä toimeentulotukea eivätkä kaikkia laskennallisia verotukia.
• Työryhmän puheenjohtaja Hannele POKKA: "Tällä vaalikaudelle emme onnistuneet saamaan mitään ratkaisua, joka olisi tuonut uusia toimintamalleja kohtuuhintaisen asuntojen markkinoille." Näin asuntoministereiden Krista Kiurun ja Pia Viitasen suurista puheista ja tynkäyrityksistä huolimatta.
• Asuntolainan korkovähennys kokonaan pois 2019 mennessä; nyt vähennyskelpoista 65%.
• Varainsiirtovero myös ensiasunnon hankkijoille (nyt asunto-osakkeilla 2.0, kiinteistöillä 4.0%)
• Asuntokiinteistöjen (omakotitalojen) varainsiirtoveron alentaminen kahteen prosenttiin.
• Nykyistä ASP-järjestelmää jatketaan.

Koko vaikeasti löydettävä raportti löytyy tästä (120 p, 1.15 MB).

TV-ohjelmassa A-studio Talk 05 Mar 2015 Hannele POKKA osoitti olevansa pihalla asiasta, jota oli vetämässä. Kahteen kertaan kysyttäessä hän sanoi, että ei muista vähentäneensä asuntolainan korkoja ja, että 1990-luvun alussa korkoja ei saanut vähentää ollenkaan. Sekoitti vielä koko jutun silloiseen asuntovähennykseen. Oikeasti oman asunnon lainakorot ovat olleet aina verotuksessa vähennyskelpoisia.

Missä Euroopan korkeimmat rakennukset?

Hesarissa oli 16 Feb 2015 iso juttu pilvenpiirtäjistä. Jutussa oli joitakin puutteita ja virheitä. Kun puhutaan korkeista rakenteista, kannattaa pitää mielessä seuraava jako:

·         rakennukset

·         tornit

·         mastot

·         lisäksi: veden- ja maanalaiset rakenteet, joita löytyy jopa >4 km korkeita/syviä

Vuonna 1994 liityin jäseneksi korkeaa rakentamista edistävään ja tilastoivaan järjestöön Council on Tall Buildings and Urban Habitat - CTBUH. Olin mm yksi 18 kutsutusta asiantuntijasta, jotka äänestyksellä päättivät, että Kuala Lumpurin Petronas Towers (452 m / 1998) on maailman korkein rakennus, eikä Chicagon Sears (nyt Willis)Tower antenneineen (so antenneita ei laskettu mukaan). Viereisessä taulukossa näkyy Euroopan korkeimmat rakenteet.

Todettakoon vielä, että Venäjälle on rakenteilla 3 listassa sanottua korkeampaa rakennusta: 1 Pietarissa (Lakhta Center 463m) ja 2 Moskovassa (Federation Towers - Vostok Tower 373m ja OKO - South Tower 352m). Ja maailman lista muuttuu joka vuosi varsinkin Kiinan pilvenpiirtäjäbuumin seurauksena. Rakenteilla nyt on yhteensä yli 100 korkeampaa rakennusta kuin Euroopassa hehkutettu the Shard Lontoossa, ja suunnitteilla on lähes saman verran lisää.

Lähetin Hesarille yllä sanotun infon, jolloin lehden Kuiskaaja kirjoitti asiasta 21.02.2015 pitkän tästä löytyvän kommentin.

Putinisaatiota: Unkari solmi edullisen kaasu- ja ydinvoimapaketin Venäjän kanssa

Hungary and Russia sealed a natural gas deal, during the official visit Tuesday by Russian President Vladimir Putin to Hungary.
The talks included economic agreements between their countries, as well as gas contract renewal and Russia's financing of two new nuclear reactors in Hungary. As a result, Hungary received from Kremlin more favorable terms for natural-gas supplies. Under the terms of the deal, Hungary will pay Russia only for the gas it actually consumes, as opposed to the volume it contracts, lowering costs for Hungarian authorities. The new gas contract, replaces a 20-year contract that expires this year, allowing Hungary to use roughly 20 billion cubic meters of natural gas it was already charged for, but did not previously consume because of lower-than-expected demand. Hungary relies on Russia for 70% of its gas. Putin’s visit triggered protests of thousands Hungarians, calling on Hungarian Prime Minister Viktor Orban to stop what they called the "Putinization" of Hungary.  [emp]

EU-komission kilpailuviranomaiset ja Euroopan atomienergiayhteisö ovat alkaneet tutkia Unkarin Rosatomilta tekemiä voimalaitostilauksia. Sittemmin Euratom on kieltänyt sopimuksen ja EU-komissio tukee kieltoa. Ennusteeni on, että lopulta Unkari kuitenkin tekee mitä tahtoo.
Tähän on tietysti vihreiden Ville NIINISTÖ päässyt esittämään kitinänsä Fennovoima-sopimuksen kieltämiseksi (14 Mar 2015).

Vinha: Malttia nollaenergiatalovaatimuksiin

TUTin rakennusfysiikan prof Juha VINHA kirjoittaa Rkennuslehdessä hyvän kommentijutun FinZebin lähes nollaenergiatalojen ehdotuksista.

Huolissaan pitääkin olla, kun tulevat määräykset menevät ympäristöministeriön yltiöpäiseen ja usein asiantuntemattomaan valmisteluun. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.

Talvivaara maksaa

Kirjoitin 07 Nov 2014 Talvivaaran tahallisesta konkurssista. Asia ei kuitenkaan toistaiseksi herättänyt selvittäjiä. Nyt hallitus lisäbudjetissaan esittää Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen 100 MEUR  ja vielä Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin kaivostoiminnan tappiokirjauksista johtuen 44 MEUR. Hyvin pyyhkii.

Hesarissa 20 Feb 2015 kirjoitetun mukaanTalvivaaraan sijoittanut Quaker Funds ihmettelee valtion touhuja. Talvivaaran rahoitusneuvottelut keskeytyivät marraskuussa, koska valtio ei halunnut antaa tilapäistä rahoitusta, ja Talvivaara Sotkamo ajettiin konkurssiin. Ja nyt valtio haluaisi myös pörssiyhtiö Talvivaaran konkurssiin.
Missä piilee järki?