08/03/2013

Energiaremonttimääräykset tulivat, mutta...

Energiaremonttimääräykset tulivat viimein ulos. Jotta asiasta saisi jotakin tolkkua, pitää lukea ainakin 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, ja 81/2012 Laki maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta sekä vielä lain perustelut. Julkisille rakennuksille määräyksiä sovelletaan 01 Jun 2013 alkean ja muihin rakennuksiin 01 Sep 2013 alkaen. Seuraavassa muutama kommentti:
  • MRL 117 g § sanoo, että Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen
    tämän lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
  • Energiaremontti on siis tehtävä, jos muu tarvittava remontti vaatii rakennus- tai toimenpideluvan. Omassa kaupungissani lupa vaaditaan ~kaikkiin remontteihin.
  • Mikä on taloudellisesti toteutettavissa? MRLn perustelutekstistä löytyy ilmaus Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta. Tämä lause ei anna alkuunkaan tarvittavaa tietoa siitä, miten oikeasti eri tavoilla takaisinmaksu lasketaan.
  • Cost Optimalista olen kirjoittanut paljon parin vuoden aikana. Tämä komission asetus eli José Manuel Barroson ukaasi astui voimaan jo vuosi sitten, ja sitä pitäisi soveltaa julkisiin rakennuksiin 09 Jan 2013 alkaen ja muihin rakennuksiin 09 Jun 2013 alkaen. Suomalaista sovellusta en siitä ole tähän päivään mennessä nähnyt (toki asetus sellaisenaan löytyy myös suomeksi ohjeineen).
  • Asetuksen mukaan laskenta tulee tehdä nykyarvomenetelmällä (Net Present Value - NPV) kahdella tasolla: tavanomainen rahoituslaskelma sekä makrotaloudellinen laskelma, johon otetaan mukaan käytön aikaiset CO2-päästöt hinnoiteltuna 20-50 EUR/ton (hinta nyt 4 EUR/ton). Laskentaperiodi on 30 vuotta asunnoille ja julkisille rakennuksille sekä 20 vuotta kaupallisille rakennuksille. Seuraava kaavio näyttää nykyarvon kertymisen eri korkokannoilla.
Raha ei ole koskaan ilmaista. Kaavio osoittaakin havainnollisesti diskonttokoron suuren merkityksen. Samalla se luo pohjan keskustelulle siitä, miten yhteiskunnan pitäisi tukea energiaremontteja.     [klikkaa grafiikka isommaksi]

1 comment:

  1. Seuraavassa pari lisäkommenttia:
    1 On ennenkuulumatonta, että lain (tässä MRL) perusteluissa annetaan määräyksiä, joita pitää noudattaa! MRLn perustelutekstistä löytyy ilmaus "Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta." Tämä ja paljon muuta pitäisi olla asetuksessa 4/13.
    2 Edellä sanottu ei anna alkuunkaan tarvittavaa tietoa siitä, miten oikeasti eri tavoilla takaisinmaksu lasketaan. Että asia ei ole aivan simppeli, todettakoon, että jopa Komission luonnos Cost Optimal -asetukseksi toissa vuoden keväällä sisälsi täysin virheellisen laskentaohjeen (tekijöillä matikka meni yli ymmärryksen).
    3 Ympäristöministeriön sivustolta ei edes löydy viitattua asetusta (löytyy kyllä eur-lexistä).
    4 Ja vielä: Laskenta-ajoista CostOptimal asetus sanoo, että "Jäsenvaltioiden on käytettävä 30 vuoden laskentajaksoa asuinrakennuksille ja julkisille rakennuksille ja 20 vuoden laskentajaksoa liikerakennuksille, jotka eivät ole asuinrakennuksia." Suomi sen sijaan näemmä siirsi julkiset rakennukset helpompaan 20 vuoden luokkaan. Eli tavallisilla tallaajilla ei niin väliä, kunhan ei itse tarvitse alkaa tekemään energiaremontteja.
    Terveisin,

    ReplyDelete

Kirjoita tähän mielipiteesi.