Raporteissa riittää

Rakennuslehden Mikko KORTELAINEN kirjoittaa 18 Feb 2011: Suomi olisi asumisen mallimaa, jos onnistumista mitattaisiin erilaisten selvitysten ja raporttien määrällä. Jo ennestään korkea pino kasvoi taas yhdellä, kun Esa Swanljungin johtama työryhmä linjasi valtiovallan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Tuloksena on kymmenien toimenpiteiden lista, joiden yhdessä pitäisi lääkitä erityisesti Helsingin seudun ahdinkoa. Sinänsä kelpo ehdotuksia, mutta pikaista parannusta ei ole näköpiirissä. Radikaalit keinot jäivät puuttumaan.

Muistissa on, kuinka 5 vuotta sitten koko KIRA todisteli ja jopa pääministerin suulla vakuutettiin kuinka Suomi olisi vuonna 2010 asumisen mallimaa maailmassa! Silloisen strategiahankkeen VISIO 2010 loppuraportissa ei hämmästyttävästi edes ollut mitään strategiaa, jolla tavoitteeseen olisi pyritty, vaan pelkkä toivorikas visio. Ja kuten jo silloin Säätytalolla sanoin, visio ei toteutunut.
Ettei vaan kävisi samoin Swanljungin paperille kuten myös "superraportille" ERA17.

Vapaavuorelle tulee kiire!

Asuntoministeri yrittää runnoa kiireellä läpi uudet rakennusten energiamääräykset (asetuksina) sekä maankäyttö- ja rakennuslain liikerakentamista koskevat uudet pykälät. Ministerin penseät ja ylimieliset puheenvuorot ja kirjoitukset panettelevat "toisinajattelijoita".

Eipä taida tulla valmista. Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo kahden kuukauden päästä. Asiat jäänevät uusien kansanedustajien päätettäviksi. Ja ministerinpaikatkin jaetaan sitten uudestaan...

Tarasti itse: Energiaremonttimääräyksistä pitää säätää lailla!

Kirjoitin 27.11.2010 blogissani, jonka myös Rakennuslehti julkisti: ”Analogisesti jätevesiasian kanssa myös rakennusten uudet energiamääräykset pitäisi säätää laissa. Lisäksi kustannusten pitää olla kohtuullisia!” Niinpä asuntoministeri tilasi 03.12.2010 asiaa koskevan lausunnon Lauri TARASTIlta. Raportissaan Tarasti kirjoitti: ”Esimerkiksi energiatehokkuudesta voidaan yllä olevan käsitykseni mukaan määrätä rakentamismääräyksin, mutta jos niiden seurauksena olisi jonkin energiamuodon käytön estyminen vaikkapa vain käytännössä, olisi seuraus niin poikkeuksellinen ja merkittävä, että siitä tulisi säätää lailla.” Ja näinhän asia on energiamääräysten 2012 kohdalla.

Kuin varmemmaksi vakuudeksi 01.02.2011 RTSssä pidetyssä Rakennusfoorumissa Tarasti sanoi energiaremonttimääräyksistä: "Ilman uutta lakia ei voida määrätä omistajia energiakorjaamaan talojansa! Asiasta pitää keskustella Eduskunnassa, joka asian myös päättää." Näin on.

Ei liikaa rahaa energiaremontteihin!

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun EPBD-direktiivin mukaan jos taloon tehdään remontti, jonka kustannus on yli 25% talon arvosta tai yli 25% talon vaipan neliöistä, niin talo pitää korjata kokonaisuudessaan tulevien energiaremonttimääräysten mukaiseksi. Vaatimukset voivat olla mitä tahansa nollan ja uudisrakennuksille vaadittavien määräysten väliltä. Ja prosenttejakin voi vielä kiristää pienemmiksi.


Uudisrakentamista koskevat määräykset 2012 ovat parhaillaan kiivaan keskustelun alaisena, jonka aloitin Rakennuslehteen lokakuussa kirjoittamallani kriittisellä artikkelilla. Remonttimääräyksistä on tulossa vielä suurempi haloo. Tosin vaalit tulevat väliin, ja ministerinpaikat jaetaan uudestaan…


Asuntoministeri ja Ympäristöministeriö eivät murehdi kohtuuttomista remonttikustannuksista ja väittävät niiden tulevan maksetuiksi takaisin tulevilla energiansäästöillä muutamassa vuodessa. Hesari uutisoi tänään tulevista määräyksistä ja esitti pikku laskelman. Laskelmassa nelikerroksisen talon remontti maksoi 570,000 EUR, ja säästöksi oli saatu 6,000 EUR vuodessa, jolloin suora takaisinmaksuaika on 95 vuotta. Raha ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan talo ja sen osakkaat joutuvat ottamaan pankkilainaa. Jos otetaan reaalikoroksi pieni 2%, niin remontti ei tule maksetuksi takaisin koskaan! Eipä taida remontin maksajia löytyä.

Toisin kuin Hesari sanoo, takaisinmaksuaikojen laskeminen on oikeasti helppoa. Jos energian hinta nousisi peräti 10% joka vuosi, niin vielä silloinkin talon remontin takaisinmaksuaika olisi 25 vuotta. Ja 2% korolla periodi pitenee vielä neljällä vuodella.

EPBD-direktiivin mukaan korjausten on oltava kustannusoptimaalisia, eli niiden on maksettava itsensä reilusti takaisin energiasäästöinä kohteen odotettavissa olevan elinkaaren aikana. Komissio on luvannut kesäkuussa ennusteen energian hinnan kehittymisestä. Samoin se antaa ohjeen laskentamenettelystä, joka perustuu elinkaarikustannusten nykyarvoon (Net Present Value - NPV). Siinä on myös korko otettava huomioon, kuten edellä olen esittänyt.