Energiamääräykset etenevät

Seuraavassa yhteenveto Motivan tämänpäiväisessä energiatehokkuus-seminaarissa pidetyistä esityksistä:

Mika VUOLLE
Tiekartta puuttuu
Uudisrakentaminen 2012:

• D2 ja D3 ovat valmiina ja astuvat voimaan 01 Jul 2012
• Luonnokset rak.määr. C4 ja D5 ovat lopullisia ja ovat tulossa ulos YmpMin ohjeina
• Lähes 0-energiamääärykset voimaan 2019 julkiset rak. ja 2021 kaikki
• ERA17 mukaisista kireämmistä tavoitteista ei sanonut sanaakaan

Energiatodistus:

• Vain 1 ja sama todistus kaikille
• Standardikäytön mukainen laskennallinen; ei siis mitattu tms
• Pohjana D3 mukainen E-luku
• Voimassa 10 vuotta
• Ohjelmille & tekijöille vaatimukset ja valvonta (nythän energiatodistuksen uudisrakennukselle voi tehdä kuka vaan miten vaan)
• Laki eduskuntaan ennen kesälomia
• Voimaan?

Jyrki KAUPPINEN
Energiaremonttimääärykset:

• Ohjeena kustannustehokkuus (hyvä!); siis remontti-investoinnista johtuva energiakustannussäästöjen nykyarvon (NPV) pitää olla positiivinen ainakin asetuksen Cost Optimal mukaisessa ajanjaksossa (30a asunnot ja julkiset rak, 20a kaupalliset rak.)
• EPBD-direktiivin mukaan tultava voimaan 09.01.2013 julkiset rak. ja 09.07.2013 kaikki
• Luonnoksia MRLn muuttamisesta, asetuksista ja ohjeista ei vielä ole
• Cost Optimalin vaatimat laskennat alustavasti tekeillä (VTT, HUT, TUT): sanoi joissakin EU-maissa tehdyn NPV-laskelmat kymmenistätuhansista rakennuksista (oikeasti, ehkä kymmeniätuhansia laskentoja erilaisille remonttivaihtoehdoille...), mutta Suomessa tehtäneen vain muutamasta; vaaditut referenssirakennukset tuskin ehtivät määräyksiin.
• Ei maininnut lainkaan 25% vaatimusta koko talon korjaamiselle. Puhui kuitenkin osaremonteista kuten, että julkisivuremontit voidaan tehdä sivu kerrallaan, putkiremontit linja kerrallaan etc, jolloin 25% ei ehkä ylity.

ERA17 vyöhykemallilta putosi pohja pois!

ERA17-tekijät sanoivat, että "meidän silmämme aukesivat Australiassa". Sieltä he löysivät Urban Growth Boundary-mallin eli kaupunkikehityksen vyöhykemallin, jolla voisi säädellä kaupunkien yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Malli perustuu pitkälti henkilöautolla tapahtuvan työ/asiointimatkaliikenteen määriin; mitä kauempana keskustasta asut, sitä suuremmat päästöt. Entinen asuntoministeri Jan VAPAAVUORI esittikin jopa pakkotoimia asian eteenpäin viemiseksi, ja Suurhelsinki pystyyn. Osmo SOININVAARAn mukaan nykyisellään "Helsingin seutu on ympäristörikos."

23 Mar 2012 tarkastettiin Aaalto-yliopistossa väitöskirja The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer, jonka tekijä on Jukka HEINONEN. Väitöskirja osoittaa, että tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pienempiä CO2-päästöjä! Yhdyskuntarakenne vaikuttaa suoraan vain yksityisautoilun päästöihin. Kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat yleistä kulutustasoa; katso seuraava kaavio.

Heinonen sanookin, että vaikka aluerakenteen tiiviydellä saattaa olla hyviä puolia, niin ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista.

IRTI KOSTEUSFOBIASTA - Kuiva sisäilma on haitaksi ja tuhlaa energiaa

Home on suuri ongelma Suomen kuten monen muunkin maan rakennuskannassa. Syyllinen ei kuitenkaan ole sisäilman kosteus, vaan rakenteiden kastuminen. Homeitiöitä on sisäilmassa kaikkialla, eikä niistä päästä eroon. Ongelma syntyy vasta siitä, kun home alkaa kasvaa rakenteissa. Rakenteet kostuvat/kastuvat pääasiassa seuraavilla tavoilla: sadevesi, vesi/viemärijohtojen ja vettä käyttävien ja tuottavien laitteiden vuodot, kapillaarinen nousu maasta, diffuusio ja paine-erosta johtuva ilmankosteuden kulkeutuminen rakenteeseen.

Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen ja vailla vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan (esim. Saksassa vaaditaan kosteuden palautus sorptioroottorilla tms. menetelmällä). Sisäilman kosteus menee ulos poistoilman mukana, ja ulkoa otettavan raittiin tuloilman kosteuden määrä on talvella vain murto-osa (2-4g/m3) tarpeellisesta. Tästä seuraa, että uusissa asunnoissa kovilla pakkasilla sisäilman suhteellinen kosteus RH on alle 10%. Kun sisäilman RH on alle 30%, ihmisiä palelee ja he sairastuvat. Samasta syystä uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin. Ja vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.

Liian kuivassa ilmassa palelee, koska kuivaan ilmaan iholta haihtuva kosteus jäähdyttää ihoa (vie lämpöenergiaa 2.27J/g; ihmisen haihdunta on 100-8,000g/d); samasta syystä kuivassa sähkösaunassa voi lämpömittarin mukaan ottaa yli 100 asteen löylyt. Koettu mukavuuslämpö ei olekaan sama kuin mittarilämpö vaan on monista tekijöistä riippuva näennäinen lämpötila (apparent temperature). Niinpä talvella kun RH=10-20%, niin talo pitää lämmittää mittarilämpöön 24 astetta, jotta asukas tuntisi olonsa 21 asteen mukaiseksi ja mukavaksi (lähdedata: National Oceanic and Atmospheric Administration, US). Nykyisten rakentamismääräysten mukaisissa taloissa asukkaat ja toimistotyöntekijät ovat tämän ilmiön huomanneetkin. Eli, jos mittari talvella näyttää 21 astetta, niin useimmat, ja varsinkin naiset, palelevat ja vetävät villatakkia ylleen; onhan lämpötuntuma vain 18 astetta. Tosin tämä oli suositus vielä 1950-luvulla.

Kuivuudesta seuraava ylilämmittäminen vie tietysti energiaa. Kun talon mittarilämpöä joudutaan nostamaan talvella jopa kolmella asteella 21 asteesta 24 asteeseen, lämmitysenergiaa kuluu vuositasolla 12% enemmän! Syyllinen tähän on Ympäristöministeriö, joka ei ymmärrä asettaa mitään ohjeita tai vaatimuksia sisäilman suhteelliselle kosteudelle.

Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi tarkistaa seuraavasti:
(1) Sisäilman suhteellisen kosteuden ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60%
(2) Vaatimus: kosteuden talteenotto - KTO vähintään 45% (kesäaikaan pois päältä kuten lämmön talteenotto - LTO nyt). Tämä on asia, joka täytyy saada esiin rakentamismääräysten uudistamisen seuraavalla kierroksella ( D2; D3 & D5 2015 tms).

Sisäilmastoseminaarissa pidetty esitelmä kokonaisuudessaan löytyy http://onlinebookshop.villareal.fi/.

HAETKO ENERGIA-AVUSTUSTA?

SITRAn raporteissa, VTTn tutkimuksissa, HESARIn kirjoituksissa etc on todisteltu, että juuri omakotitalot ovat Suomen ilmastoselviytymisen syöpä; puoli miljoonaa väärin (sähkö)lämmitettyä kotia, takat saastuttavat enemmän kuin liikenne etc. Jotta lämmitysenergiaa kuluisi vähemmän, tarkoitukseni on lisätä paritalomme yläpohjan lämpöeristystä 20 cm. Juuri sopivasti tulivat hakuun myös ARAn energia-avustukset 2012. Kaupungin ohjeen mukaisesti kävin läpi 6 monisivuista kaavaketta seuraavin havainnoin (ARA 36d):

Omakotitalo = asuinrakennus, jossa on enintään kaksi huoneistoa.
Omakotitalolle voidaan antaa vain tarveharkintaista avustusta! Hakemukseen pitää liittää mm seuraavat harkitsemista edesauttavat dokumentit:

• ruokakunnan kaikkien asukkaiden nimet ja henkilötunnukset
• ruokakunnan kaikkia yli 18-vuotiaita jäseniä koskevat verotuspäätökset
• työnantajan todistus nykyisistä kuukausituloista ja/tai vastaava todistus nykyisistä eläketuloista ja tapaturma- yms korvauksesta
• kiinteistöverolippu hakemista edelliseltä vuodelta
• muut kunnan edellyttämät selvitykset (mitähän...)

Kaiken tämän selvittämisen jälkeen mahdollisesti saisit avustusta 1.50 EUR/m2. Eli jos huoneistoala on esim 150 m2, niin avustus saattaisi olla 225 EUR. Rivitalot etc sen sijaan saavat energia-avustuksen ilman tarveharkintaa!

Oikeasti tein taloyhtiöni hakemuksen kaavakkeella ARA 36b, ilman tarveharkintaa. Saapa nähdä, mitä siitä seuraa...

Mitä tekee Ympäristöministeriö?

• YmpMinssä on meneillään mm seuraavat sääntelykehitykset: (1) Uusi energiatodistus (nykyinen susi), (2) Energiaremonttimääräykset (kokonaan uusi Suomessa) ja (3) Barroson ukaasi Cost Optimal (ennenkokematon työkalu). Nämä kaikki liittyvät elimellisesti toisiinsa sekä sisällöllisesti että aikatauluiltaan.
• Perusteista ja aikataulusta ei mitään tietoa julkisuudessa! Vähäinenkin julkitullut tieto on määrätty salaiseksi (sic).
• On huolestuttavaa, kun edes näiden asioiden vetäjät/tekijät eivät näytä tietävän toistensa tekemisistä.
• Vielä ihmettelen sitä, että YmpMin ei näytä saavan valmiiksi edes lopullisia rak.määr. C4 ja D5; jos ei asetuksina niin sitten oppaina. Varsinkin D5 tarvitaan akuutisti; rak.määräysten mukaisesti sen ohjeita pitäisi noudattaa jo heinäkuun alusta lukien.

Cost Optimal tulee - Ympäristöministeriö ei ole valmis

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukainen komission lopullinen asetusehdotus Cost Optimalista tuli myöhästyneenä ulos tammikuussa; ohjeet ovat vieläkin kesken, jopa ristiriidassa asetuksen kanssa. Mitä asiasta kirjoitin TM-Rakennusmaailmassa #10/2011 (katso https://onlinebookshop.villareal.fi/) pitää edelleen paikkansa. Muutamia piirteitä seuraavassa.

• NPV-elinkaarikustannusten laskenta, primäärienergia.
• Laskenta-ajanjaksot 30 (asunnot ja julkiset rak.) ja 20 (kaupalliset rak.) vuotta.
• Nyt selvästi & oikein sanottu, että sekä diskonttokorko että kustannukset ovat real.
• Vaaditaan 2 laskentaa uusin nimikkein & määrein seuraavasti:
• Macroeconomic calculation: ilman veroja, tukia etc, CO2-kustannukset laskettava mukaan!
• Financial calculation: kuten investoija normaalisti.
• Herkkyysanalyysi pakollinen diskonttokoron ja energianhinnan osalta: diskonttokorolle vähintään 2 korkokantaa, joista makrokalkyylissä toisen tulee olla 3% pa.
• Kukin jäsenmaa kuitenkin saa itse päättää mitä laskentaperustetta ja diskonttokorkoa käyttää; ei hyvä.
• Myös primäärienergiakertoimet, useful floor area etc jätetty jäsenmaan omaan harkintaan.
• Toimenpidevaihtoehtoihin on uusiutuva energia otettava mukaan, RES-direktiivin määreillä; energiankulutuksen vähentäminen kuitenkin priority.

Asetus on José Manuel Barroson ukaasi, joka tulee sellaisenaan voimaan ilman kansallista käsittelyä. Vaatii kuitenkin vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymisen.

EUn keskisissä/eteläisissä jäsenmaissa Cost Optimal johtaisi rakennusten energiamääräysten kovaan kiristämiseen, mihin rahaa tuskin löytyy. Suomessa taas on vaikea löytää sellaisia määräysten tiukennuksia, jotka olisivat Cost Optimalin mukaisesti kustannustehokkaita; määräykset ovat jo tiukat. YmpMin (Pekka Kalliomäki, Maarit Haakana) tuskin saa asiaa (referenssirakennukset, laskenta, raportointi etc) valmiiksi vaadittuun 30 Jun 2012 mennessä. Ja energiaremonttimäräykset (YmpMin/Jyrki Kauppinen) taitavat hyytyä lähtökuoppiinsa.

ERA17 TÖKKII

26 Oct 2011 pidettiin hankkeen ERA17 yksivuotispäivät. Paikallaolleena jäivät mieleeni mm seuraavat seikat:

• Vuodessa ei projekti ollut saanut aikaiseksi mitään, vain pelkkiä aikomuksia.
• Puheenjohtaja Jukka NOPONEN (Sitra) yritti yhä uudelleen puristaa esiintyjiltä positiivisia lauseita, turhaan.
• Osmo SOININVAARA (yhdyskuntasuunnittelijako?) oli ainoa, joka suoraan tuki ERA17, varsinkin Jan Vapaavuoren kannattamaa kaupunkien vyöhykemallia, "Helsingin seutu on ympäristörikos."
• Esa HÄRMÄLÄ (TEM) varsin suorasukaisesti tyrmäsi Soininvaaran puheet, eikä muutenkaan sanonut yhtään sanaa ERA17 puolesta. Oli myös varsin skeptinen talokohtaisesta energiantuotannosta; aurinko, tuuli.
• Asuntoministeri Krista KIURU esiintyi asiallisesti ja sanoi suoraan, että "Ei pidä tavoitella kuuta taivaalta". Sanoi myös, että kaikki esillä olevaan kokonaisuuteen liittyvät valtion rahoitukset tulevat pienenemään. Toisti myös jo aikaisemminkin sanomansa, että kaikkien uusien rakentamisen energiamääräysten tulee olla kustannustehokkaita!!!
• Ympäristöministeriön Teppo LEHTINEN ei sanonut mitään aiheestaan Rakentamismääräysten tiekartta, eikä mistään muustakaan. Mitään ei kuultu energiaremonttimääräysten tai uuden energiatodistuksen etenemisestä, cost optimalista puhumattakaan. Ministeri muistutti, että kaikissa muissa maissa on remonttimääräykset jo valmiina.
• Veikko SIMUNANIEMI (Järvenpään Mestariasunnot Oy) kertoi maineikkaasta hankkeestaan. Kysyttäessä kuitenkin myönsi, että talo maksoi 15% ylimääräistä.

Hesari ei noteerannut tilaisuutta, kuten ei aikoinaan 2005 KIRA-Foorumin typerää VISIO 2010 julkistamista, jossa peräti pääministeri Matti VANHANEN todisteli vision puolesta. Visio ei toteutunut, kuten silloin paikallaolleena jo osoitinkin.

Energiatehokkuusdirektiivin tiukennus pakottaisi turhiin remontteihin

Tämä aihe on suora lainaus Rakennuslehdestä; uutisartikkeli ja osa kommenteista.

31.08.2011

TEM: Energiatehokkuusdirektiivin tiukennus pakottaisi turhiin remontteihin

Suomen julkisrakennusten saneeraustahti uhkaa kiihtyä EU:ssa suunnitellun energiatehokkuusdirektiivin tiukentamisen myötä. Uusi direktiiviluonnos velvoittaisi unionin jäsenvaltioita korjaamaan vuosittain kolme prosenttia julkisista kiinteistöistä siten, että tiukimmat kansalliset energiatehokkuusvaatimukset täyttyisivät. Suomessa korjaustahdin kiristäminen lisäisi julkisen sektorin kustannuksia yli miljardilla eurolla vuodessa.

Kunnat maksaisivat suurimman osan sairaaloiden, koulujen ja virastojen ennenaikaisista peruskorjauksista.
"Pelkän energiatehokkuuden lisäämiseksi pitäisi remontoida sellaisiakin rakennuksia, joiden käyttöikä ei muuten remonttia edellyttäisi. Investointien takaisinmaksuajat laskettaisiin jopa kymmenissä vuosissa. Se ei kuulosta järkevältä", työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan kuntasektorilla ei ole edellytyksiä hankkia lisärahoitusta mahdollisen lisäkorjauspotin kattamiseksi. "Ei varsinkaan tässä tilanteessa, jossa varaudutaan suurten ikäluokkien ikääntymiseen."
Korjausvelkaa kunnissa kyllä syntyy hänen mukaansa koko ajan, eikä kaikkia julkisrakennuksia pystytä remontoimaan niin nopeasti kuin hyvä rakennuspito edellyttäisi.

Esa Härmälän mukaan energiatehokkuuden lisääminen on EU:n vuoteen 2020 ajoitetun ilmasto- ja energiapaketin laajin osa-alue. Sen tavoitteiden täyttämisen suhteen ollaan vielä puolimatkassa.
"Kyse on laajasta kokonaisuudesta ja jopa tuhansista eri toimenpiteistä. Suomen hallitus tukee myös tässä asiassa energiapaketin päämääriä mutta haluaa käyttöön eri keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi."
Härmälän mukaan esimerkiksi kaupan ja palveluiden parissa energiatehokkuuden lisääminen maksaisi monesti itsensä takaisin melko nopeastikin. "Potentiaalia korjauksiin on julkisen sektorin ulkopuolella monella alalla, ja yhteiskunnan tuki pitäisi suunnata tehokkaasti niille."
"Härmälän mukaan uusi energiatehokkuusdirektiivi olisi ongelmallinen Suomen lisäksi myös monelle muulle jäsenmaalle. Onneksi", hän lisää. "Varmaan direktiiviin tulee vastustuksen takia vielä muutoksia."

VÄRKKÄYKSESSÄ RIITTÄÄ

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS on tuottanut raportin Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. Rakennuslehden mukaan ollaan jälleen kehittämässä jotakin uutta ympäristövaikutusten arviointimenetelmää tms. Raporttia lukematta tulevat heti mieleen seuraavat kommentit:

Suomen kannalta tärkeimpiä ovat EU-direktiivit sekä niitä täydentävät CEN (ja ISO) -standardit. Niiden soveltaminen sitten tapahtuu paikallisesti ilmasto- ym olosuhteiden mukaisesti.

Paikallinen nyhrääminen Suomessa on vain veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Tätä on tapahtunut koko 2000-luvun: Visio 2010, PromisE, RT-ympäristöseloste,  VTTn LifePlan ja monet muut tarpeettomat, epäonnistuneet ja hyllyyn jääneet projektit. Sisäilmaluokitus 2008 puutteineenkin on tästä positiivinen poikkeus.

Oikeasti Suomi ei noteeraa hiilijalanjälkeä. Tuliterät energiamääräykset 2012 eivät välitä CO2-päästöistä, vaan sääntely perustuu primäärienergiaan, joka sekin vielä on laskettu väärin entisen asuntoministerin päätöksellä.

Mikähän on "tieteellinen näkemys hiilensidonnan ja eriaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusten" laskennasta?

Mitenkähän ratkeaa riita eri materiaalien ja komponettien uudellenkäytöstä rakennuksen purkamisen jälkeen? Entäpä betonin karbonaation huomioonottaminen?

Entäpä muut vaikutukset: käytettävyys, aiheutuva liikenne ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset rahasta puhumattakaan?

KUINKA KÄVIKÄÄN ENERGIAMÄÄRÄYKSILLE?

Viime vuonna kirjoitin uusista rakentamisen energiamääräyksistä 2012. Ja sain päälleni asuntoministerin haukut. Nyt lopulliset määräykset on annettu, ja useimmat kritisoimani kohdat on korjattu. Olen nyt saanut käyttööni kaikki Ympäristöministeriön ja RT:n taustalaskelmat. Seuraavassa tuoreet kommenttini.

Kuten sanoin, erinomaista on se, että Suomikin vihdoin siirtyy ostoenergiaan perustuvaan sääntelyyn. Kun tätä vielä korjataan energiamuotojen kertoimilla, ollaankin lähellä primäärienergian ja CO₂-päästöjen lukuja, mikä on kestävä peruste. Suuren lobbauksen tuloksena sähkön kertoimeksi lopulta hyväksyttiin 1.7, mikä on matemaattisesti virheellinen ja täysin muuta kuin Euroopassa yleisesti käytetty kerroin 2.5.

Uusiutuva omavaraisenergia 25 %: Ministeri esitti, että jokaiseen uuteen taloon pitää rakentaa järjestelmä, joka tuottaa uusiutuvaa omaenergiaa vähintään 25 % tilojen ja ilmanvaihdon energiatarpeesta. Ratkaisuksi esitettiin maalämpöpumppua, aurinkokeräimiä ja tuulimyllyä pihalle.  Kuitenkin sanottiin, että ilma-ilma lämpöpumppuja ei oteta huomioon. Vielä säädettiin, että kivihiilellä tuotettu kaukolämpö olisi uusiutuvaa energiaa!

Tässä ministeri sekosi omiin ja direktiivien vastaisiin määrittelyihinsä. Seurauksena oli, että vaatimuksesta luovuttiin kokonaan. Niinpä nyt taloudellisin vaihtoehto sähkölämmitys onkin jälleen mahdollinen. Samalla myös ilma-ilma lämpöpumppu voidaan ottaa huomioon energialaskelmassa; kummallista on, että missään taustalaskelmassa ei kuitenkaan tätä vaihtoehtoa ole lainkaan tarkasteltu!

Tämän vaatimuksen poistamisella ministeri vältti myös sen, että maankäyttö- ja rakennuslakia olisi pitänyt muuttaa.

Tiiveysmittaus kaikkiin taloihin: Ministeri vaati kaikkien uudisrakennusten tiiveysmittausta, vaikka ei niin paljon mittaajiakaan löydy koko maasta. Nyt tästä on luovuttu. Jos tiiveyttä haluaa hyödyntää energiaselvityksessä, niin se kuitenkin pitää osoittaa, sillä muutoin ilmanvuotolukuna käytetään huonoa 4 m³/hm². Tasauslaskennassa vertailuarvo on 2, ja hyvässä talossa luku on alle ykkösen.

Kesäajan lämpötilat: Ministeri vaati kaikissa uudisrakennuksissa dynaamista simulointilaskentaa. Nyt kuitenkin pientaloissa on luovuttu lapsekkaista erityisehdoista ja koko laskennasta. Ikkunoita saa jälleen avata, eikä koneellista jäähdytystä tarvita.

Voimaantulo siirtyy heinäkuuhun 2012. Kiireessä jäi nyt D5 korjaamatta, vaikka sen uudistaminen vastaavasti on välttämätöntä.

Takaisinmaksuaika 100 vuotta: Aina kun Ympäristöministeriö tuo uusia määräyksiä, niin niiden sanotaan lisäävän rakentamiskustannuksia 2-5 %. Kun nykyiset määräykset astuivat viime vuoden alussa voimaan, niin asuntoministeri väitti lisäkustannuksen tulevan säästyvillä energiamaksuilla katetuksi 5-8 vuodessa. Tämä on kuitenkin täyttä pötyä, kuten olen osoittanut.

Hämmästyttävästi sen enempää ministeriö kuin myöskään RT eivät ole teettäneet ainoatakaan takaisinmaksulaskelmaa! On sanottu, että niiden tekeminen on vaikeaa. Oikeasti niiden tekeminen on helppoa, sehän on vain matematiikkaa.

Isot korjaustyöt 25 %: Rakennusten energiatehokkuudesta annetun EPBD-direktiivin mukaan jos taloon tehdään remontti, jonka kustannus on yli 25 % talon arvosta tai yli 25 % talon vaipan neliöistä, niin talo pitää korjata kokonaisuudessaan tulevien energiaremonttimääräysten mukaiseksi. Vaatimukset voivat olla mitä tahansa nollan ja uudisrakennuksille vaadittavien määräysten väliltä. Ja prosenttejakin voi vielä kiristää pienemmiksi.

EPBD-direktiivin mukaan korjausten on kuitenkin oltava kustannusoptimaalisia, eli niiden on maksettava itsensä reilusti takaisin energiasäästöinä kohteen odotettavissa olevan elinkaaren aikana. Komissio on luvannut kesäkuussa ennusteen energian hinnan kehittymisestä. Samoin se antaa ohjeen laskentamenettelystä, joka perustuu elinkaarikustannusten nykyarvoon (Net Present Value - NPV). Siinä on myös diskonttokorko otettava huomioon. Ne lausunnonantajat, jotka ovat vaatineet alle 10 vuoden takaisinmaksuaikoja 5 prosentin korolla tulevat pettymään.

Ministerin käyttämän selvitysmiehen Lauri TARASTIn mukaan energiaremonttimääräykset pitää säätää lailla. Eli uudet kansanedustajat pääsevät päättämään.

Perustelut paikalleen: Jotta uusia lakeja ja määräyksiä kunnioitettaisiin, pitäisi niiden perusteluiden olla totta. Pitäisi reilusti sanoa, että energiansäästö maksaa rahaa, mutta se on tarpeen paremman maailman puolesta. Keskustelu aiheesta jatkuu tällä blogipalstalla.