VOI KORPISEN VISIOITA!
Rakennuslehdessä
#31 oli Pekka Korpisen haastattelu. Siinä hän halusi saada
kaupunkisuunnitteluun keskieurooppalaisen kaupunkielämän kokemusta:
“Keski-Euroopassa tyypillinen asuintalo on 3-4 kerroksinen ns. town-house,
jossa on oma ulko-ovi kadulle. Se on vuosisatainen asumistapa Keski-Euroopassa,
joka jostain syystä ei ole noussut meille maihin.” Näistä pitäisi sitten
Korpisen mukaan ottaa mallia Suomen ja Helsingin asuntorakentamiseen.
Olisiko malliksi?
Tyypillisesti
tällaisia, alunperin yhdenperheen taloja on Hollannissa ja Belgiassa ml
Brysseli. Pääkaupunkeja vertailemalla näyttäisi äkikseltään siltä, että mallia
saattaisi löytyäkin (Table 1).
Maa
|
Pääkaupunki
|
Asukasluku
|
|
Kaupunki
|
Kaupunkiseutu
|
||
Hollanti
|
Haag
|
466,00
|
610,000
|
Belgia
|
Brysseli
|
137,000
|
978,000
|
Suomi
|
Helsinki
|
560,000
|
972,000
|
Kummalliselta
kuitenkin tuntuu, että EU:n harvimmin asuttuun maahan pitäisi ottaa mallia
Euroopan tiheimmin asutuista maista, joissa asukastiheys on yli 20-kertainen
Suomeen verrattuna (Table 2).
Pinta-ala
|
Asukasluku
|
Asukastiheys
|
|
Hollanti
|
42,000 km2
|
16.2 M
|
389 as/ km2
|
Belgia
|
31,000 km2
|
10.3 M
|
337 as/ km2
|
Suomi
|
338,000 km2
|
5.2 M
|
15 as/ km2
|
EU15
|
3,191,000 km2
|
380.1 M
|
119 as/ km2
|
Paikallisten
kertoman mukaan Korpisen suosiman talon muoto johtuu keskiajalta periytyvästä
verotuksesta. Kiinteistöveroa joutui maksamaan talon kadulta viemän leveyden
mukaan. Niinpä talot tehtiin mahdollisimman kapeiksi. Tämä taas johti siihen,
että taloista pyrki tulemaan syviä, joihin valoa kuitenkin saatiin vain etu- ja
takaikkunasta. Jotta asuntoon saataisiin valoa enemmän kuin vain kahteen
huoneeseen, piti huoneita rakentaa päällekkäin. Tästä syntyi 3-4-kerroksinen
kaupunkitalo.
Sanotusta
talotyypistä, josta minulla henkilökohtaistakin asumiskokemusta, voidaan todeta
kaksi erittäin negatiivista piirrettä. Ensiksikin, talo on erittäin
tehottomasti käytetty, koska portaikko vie 10-20% jokaisen kerroksen pienestä lattiapinta-alasta.
Toiseksi, portaista johtuen talo on hengenvaarallinen lapsille ja vanhoille,
jälkimmäisille itse asiassa asuinkelvoton. Tästä tuskin on malliksi
Helsingille, tällaisia taloja ei enää rakenneta täälläkään.
Muistan
kirjoittaneeni Helsingin kunnallisvaaleissa vuonna 1968, että vuoteen 2000
saakka kaikki Helsingin uudet asukkaat mahtuisivat Helsingin viljelemille
pelloille rakennettaviin omakotitaloihin. Ettei vaan sama olisi totta vielä 50
vuotta eteenkinpäin.
Paradoksi
Haastattelun
innoittamana selvittelin enemmänkin asumisoloja sanotuissa maissa. Seuraavat
taulukot sisältävät tietoja, joita ei ole koskaan esitetty ainakaan Suomessa.
Lähteinä tutkimuksessani olen käyttänyt uusimpia tilastoja sekä tänä vuonna
ilmestyneitä kolmea asiaa koskevaa EU-raporttia; Eurostat, UNECE,
Tilastokeskus, Walloon DGTALP, ECB, RICS.
Maa
|
Asunto-kunta ka
|
Asuntojen keskikoko
|
Asumis-väljyys
|
Asuu ahtaasti
|
Tuloista asumiseen
|
Hollanti
|
2.33 hlö
|
98 m2
|
42 m2/hlö
|
4%
|
23%
|
Belgia
|
2.42 hlö
|
95 m2
|
39 m2/hlö
|
13%
|
21%
|
Suomi
|
2.26 hlö
|
76 m2
|
34 m2/hlö
|
18%
|
26%
|
EU15
|
2.45 hlö
|
88 m2
|
36 m2/hlö
|
19%
|
21%
|
Maa
|
Oma asunto
|
Asuu pien-
talossa
|
Asunto-tuotanto
2001
|
Uusien asuntojen keskikoko
|
Näistä pientaloja
|
Hollanti
|
53%
|
67%
|
73,000
|
116 m2
|
74%
|
Belgia
|
74%
|
77%
|
41,000
|
119 m2
|
59%
|
Suomi
|
58%
|
54%
|
31,000
|
87 m2
|
48%
|
EU15
|
61%
|
52%
|
1,900,000
|
101 m2
|
54%
|
Taulukoiden
antama kuva suomalaisesta asuntopolitiikasta on masentava. Kuinka on
mahdollista, että tiheästi asutuissa Hollannissa ja Belgiassa ihmiset asuvat
väljästi pientaloissaan, kun taas harvaan asutussa Suomessa asukkaat on sullottu
pieniin kerrostalokopperoihin? Kuinka on mahdollista, että keskirikkaassa
Suomessa on asuntojen koko pienin koko EU:ssa, eikä uustuotannossakaan juuri
näy parannusta?
Ja
kuinka on mahdollista, että EU:n pääkaupungissa Brysselissä asunnot ja
toimistot kuten myös niiden vuokrat ovat olennaisesti halvempia kuin
Helsingissä?
Taulukoiden
lukujen pitäisi kiinnostaa alan johtomiehiä ja aiheuttaa päänsärkyä Suomen poliittisille
päätöksentekijöille. Muutoksia maankäyttö- ja asuntopolitiikkaan tarvitaan, ja
se on oman kirjoituksensa väärti.
Olavi
TUPAMÄKI
Villa
Real Ltd/SA
Brysseli 15.10.2003
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita tähän mielipiteesi.