Eurooppa-neuvosto päätti ilmasto- ja energiapolitiikasta 2030

Eurooppaneuvosto päätti likipitäen komission ehdotusten mukaisesti (katso kirjoitukseni 29.01.2014) seuraavaa:

• EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin 40% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppasektorin tavoite on 43% ja muiden 30%. Tavoiteprosentit jyvitetään jäsenmaille myöhemmin.
• EU-tasolla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi 27%. 2020-tavoite Suomelle oli 38% eli korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen. 
• EU-tasolla sovittiin energiatehokkuuden parantamisen osalta 27% ohjeellinen tavoite.
• Lisäksi Suomen ehdotuksesta kannustusta uusiutuvan energian käytölle liikennesektorilla myös vuoden 2020 jälkeen.
• Tyypillisesti jäsenmaat itse saavat päättää tavoitteistaan ja toimenpiteistään.

Hiilineutraali Suomi 2050?

Vähän yli vuoden toiminut parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea julkisti 16.10.2014 mietintönsä Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Yllättäen pohjana ei ole käytetty vain puolitoista vuotta sitten annettua valtioneuvoston selontekoa Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (katso kirjoitukseni 21.03.2013) vaan VTTn vetämän Low Carbon Finland -hankkeen skenaarioita. Taustalla ovat tietysti myös EUn uudet ilmasto- ja energiatavoitteet 2030 (katso kirjoitukseni 29.01.2014). Seuraavassa raportin piirteitä: 

• Tavoitteena kasvihuonekaasujen vähentäminen 80-95% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
• Uusiutuvan energian osuuden uskotaan nousevan nykyisestä 35% ð 50-60%.
• Energiatehokkuutta parantamalla ym toimilla uskotaan energian loppukulutuksen vähentyvän nykyisestä  310 TWh ð 250 TWh.
• Aurinkoenergia ja ilma-ilmalämpöpumppujen tarjoama edullinen uusiutuva energia jätetty jälleen sivuosaan. 
• Päästöttömän ydinenergian osuus ja tulevaisuus sivuutetaan kokonaan!

Loogisesti tämän paperin pitäisi olla toimenpideohjelma, jolla strategiassa sanotut tavoitteet (mitä, milloin) saavutettaisiin. Mitään toimenpiteitä (miten, kuka, rahat) ei paperissa ole. Oikeasti, nimestään huolimatta juuri tiekartta puuttuu; paperi on vain strateginen mietiskely. Eipä ihme kun komitean puheenjohtajana toimi min Jan VAPAAVUORI. Tästä löytyy parlamentaarinen mietintö (53 pages, 0.90 MB).

Energiatehokkuuslaki tulee => Sähkön tasalasku haudataan?

Valtioneuvosto antoi 09.10.2014 eduskunnalle esityksensä 182/2014 energiatehokkuuslaista. Laki perustuu pääosin EUn EED-direktiivin moninaisiin - hyviin ja huonoihin - vaatimuksiin, joista olen aikaisemmin kirjoittanut. Samassa yhteydessä ilman mitään perusteluja hallitus esittää myös energiamarkkinalain muuttamista. Siitä seuraavat piirteet:

• Sähkön tasalaskutus toimi hyvin vuosikymmeniä. Kuluttaja tiesi etukäteen kuukausittaisen laskunsa suuruuden ja saattoi huoletta panna sen suoraveloitukseen/suoramaksuun. Vain vuotuista tasauslaskua piti vähän tarkastella.
• Viime syksynä astui voimaan uusi energiamarkkinalaki, jonka mukaisesti sähköyhtiöt pakottivat kuluttajan ottamaan ja maksamaan uudet sähkömittarit (kokonaiskustannus 750 MEUR) sekä siirtymään kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Tästä seurasi, että tulevan kuun sähkölaskuun ei voi varautua, mikä varsinkin sähkölämmitteisessä omakotitalossa (näitä on 500,000) asuva joutuu talvella jännittämään riittävätkö rahat sähkölaskuun.
• Nykyisen lain mukaan kuluttaja voi kuitenkin vaatia sähköyhtiöltään tasalaskutuksen palauttamista. Hyvä yhtiö antaa, paha yhtiö ei.
• Hallituksen esitys hämmästyttävästi tyrmää tämänkin mahdollisuuden. Esityksen 69§ mukaan "Loppukäyttäjälle toimitettu sähkö on laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella."
• Lakiin on myös lisätty erikoinen uusi 69a§, jossa selitetään millä eri tavoilla kuluttaja voi maksaa laskunsa. Aivan kuin kuluttaja ei osaisi itse päättää, millä tavalla laskunsa maksaa. Vai onko todella mahdollista, että sektoraalisessa laissa voidaan määrätä laskun maksutavoista?
• Vielä esityksessä kirjoitetaan, että "Loppukäyttäjän on halutessaan saatava laskut ja kulutustiedot sähköisinä." Onko tämä vitsi? Oikeastihan siinä pitäisi lukea, että loppukäyttäjän on halutessaan saatava laskut ja kulutustiedot paperilla.
• Tämän lain pitäisi tulla voimaan 01.01.2016.

Energiatehokkuuslaki kokonaisuudessaan tarkoitaa merkittäviä muutoksia ja uusia kustannuksia tavallisen kuluttajan elämään. Ja se tulee aiheuttamaan vielä suuren keskustelun. Esitys julkistettiinkin salamyhkäisesti; TEMin tiedotteesta ei löydy lain olennaista sisältöä eikä linkkiä itse lakiin. Jälleen min Jan Vapaavuoren tekosia, vaikka vielä viime vuonna eduskunnassa lupasi tasalaskun säilyvän. Tästä löytyy koko hallituksen esitys (72 pages, 0.94 MB). Kun sähkömarkkinalaki on nyt auki, eduskunta voisi selkeästi päättää, että kuluttajalla on oikeus tasalaskutukseen niin halutessaan.

EU hyväksyi Englannin valtiontuet uudelle 31 GEUR ydinvoimalalle

The European Union has approved Britain's bid to heavily subsidize a new nuclear power plant, overriding opposition from environmentalists and questions over the project's 24.5 billion pound ( $39 billion ) price tag. The EU's executive Commission said Wednesday it found the subsidies for construction and operation of the Hinkley Point plant won't distort fair competition.

Britain will guarantee all the loans for the project's construction and grant plant operators a fixed above-market electricity price — roughly double the current wholesale price — for 35 years to ensure their investment will break even. [enr]
Tämä on Suomenkin tie.

Vapaavuori tyrii jälleen

Elinkeinomin Jan VAPAAVUORI hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalaitoksen, mutta hylkäsi Teollisuuden Voiman neljännen voimalaitoksen hankkeen olemattomilla perusteilla!

Lisäksi hän teki pahan kauneusvirheen: Ensin allekirjoitti helmikuussa Rosatomin toimitusjohtajan Sergei KIRIJENKOn kanssa Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanaikaisen käytön alalla. Sitten 25 Sep 2014 hän ajoi hallituksessa läpi päätöksen Fennovoiman voimalasta, josta Rosatom omistaa kolmanneksen sekä toimittaa laitoksen. Oikeuskansleri tutkii mahdollista jääviyttä. Mutta asia on niin kuin miltä se näyttää, ja nyt näyttää rumalta. Tätäkään ei Vapaavuori ymmärrä.

Primäärienergiasta CO2-kertoimiin: sähkön kerroin 1.7 => 0.3

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että rakennusten energiamäääryksissä ja -todistuksissa tulisi käyttää perusteena ostoenergiaa ja sen tuottaman hiilidioksidin CO2 määrää. Olen nyt laskenut mikä sähkön CO2-kerroin oikeasti on.

Kun Suomessa yli 2/3 sähkön tuotannosta on päästötöntä, on selvää että sähkön kertoimen tulee olla paljon pienempi kuin kivihiilen, öljyn, turpeen tai muun fossiilisen energialähteen kerroin. Tuoreessa TM Rakennusmaailmassa #8/2014 on asiaa koskeva kirjoittamani perusteellinen teknillis-tieteellinen artikkeli, jonka mukaan Suomessa sähkön CO2-kertoimen tulisi olla 0.3. Lataa tästä artikkeli (2 p, 1.98 MB).

UK: CO2-päästöistä 50% pois 2027 mennessä; yli EUn tavoitteen = 40%/2030

The UK will keep unchanged its goal to curb carbon emissions by 50% across 2023-2027 against 1990 levels, a target that will be hard to meet. The Energy and Climate Change Secretary, ED Davey, said the "fourth carbon budget" set 2011 will consolidate the UK as a global leader in fighting against climate change in an affordable way.
The five-year carbon budgets have as objective put the UK on the right path to meet its legally binding long-term goal of an 80% emissions cut by 2050.  [emp]

Tilastokeskus: Pohja pois vyöhykemallilta

ERA17-tekijät sanoivat, että "meidän silmämme aukesivat Australiassa". Sieltä he löysivät Urban Growth Boundary-mallin eli kaupunkikehityksen vyöhykemallin, jolla voisi

säädellä kaupunkien yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Malli perustuu pitkälti henkilöautolla tapahtuvan työ/asiointimatkaliikenteen määriin; mitä kauempana keskustasta asut, sitä suuremmat päästöt. Entinen asuntoministeri Jan VAPAAVUORI esittikin jopa pakkotoimia asian eteenpäin viemiseksi, ja Suurhelsinki pystyyn.

 

 

Nyt Tilastokeskus teki selvityksen pääkaupunkiseudun kolmen suuren kunnan asukkaiden työmatkojen pituuksista. Se tyrmää täysin uskomuksen siitä, että "kaikki" käyvät töissä Helsingissä. Itse asiassa työmatkojen pituuksissa on vain yhden kilometrin eli alle 10% ero Hesalaisten hyväksi Espoon ja Vantaan työmatkalaisiin verrattuna. Jälleen pohja pois vyöhykemallilta (katso Jukka Heinosen väitöskirja, kirjoitukseni 28 Mar 2012). 

Saksassa lähes kolmasosa sähköstä uusiutuvilla

Saksassa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa jatkaa kasvuaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 31 prosenttia kokonaistuotannosta 

(263 TWh) syntyi uusiutuvilla. Tästä 27 prosenttia tehtiin tuulella, auringolla ja biomassalla sekä loput 4 prosenttia vesivoimalla. [et]

Rakentamisilmoituksista paritalojen painajainen

24 May 2014 kirjoitin tällä palstalla verottajan uusista määräyksistä koskien rakentamisilmoituksia. Kohtuuton byrokratia iskee paritaloihin ja muihin asunto-

osakeyhtiömuotoisiin rakennuksiin. Monimutkaiset ilmoitukset kuukausittain kaikista rakennus- ja remonttitöistä, joiden arvo on yli 15 kEUR + alv. Tämänpäiväisessä Hesarissa oli asiaa valaiseva kirjoitukseni.