Noki ja metaani off!

HYn prof Atte Korhola kirjoitti tänään Hesarissa ilmasto-ongelmista. Kirjoituksen pääpointti oli, että vähentämällä noen (GWP=600) määrää ja metaanipäästöjä (GWP=20, oikeasti =25) päästäisiin nopeasti ilmasto-ongelmien ratkaisuun. Tässä Korhola yhtyy Hillary Clintonin Climate and Clean Air Coalition hankkeeseen, josta olen aikaisemmin kirjoittanut. Nokea olisikin helppo rajoittaa, mutta metaanipäästöjen vähentäminen on vaikeaa, eikä Korholakaan tästä kertonut.

3 vuoden punnerruksesta 10 keskustelunavausta

Rakennuslehden mukaan Tekesin rahoittaman ApRemodel-hankkeen 2010-13 johtoryhmä päätyi esittämään 10 keskustelunavausta, joiden pohjalta täydennysrakentamista ja lähiöiden uudistuvaa korjaamista pitäisi kehittää. Where is the beef? Mistä sitä rahaa tulee? Ja jälleen: Kotikutoinen hanke, jossa englanninkielisen nimen lisäksi vain yksi osallistuja Suomen ulkopuolelta.

EU ei pääse 2020 energiatavoitteisiinsa

The EU's overall goal of increasing the role of renewable energy to 20% of consumption in 2020, with each member country having its specific one, is still unachievable, the European Union's executive body declared on 27.03.2013. At present, the EU has envisaged a 20% cut in emissions, a 20% energy share for renewables and a 20% improvement in energy efficiency by 2020.   [emp]

Suomen tavoite on 38%, kolmanneksi korkein heti Ruotsin ja Latvian jälkeen.

28 Mar 2013 EU kuitenkin julisti uuden tavoitteen vuodelle 2030, jonka mukaan CO2-päästöt pitäisi saada alas 40%. Vielä EUlla on tarkoitus saada päästöt vähenemään 80-95% vuoteen 2050 mennessä. Aikamoisia tavoitteita kun ottaa huomioon, että EUn osuus maailman CO2-päästöistä oli toissa vuonna 11% => tuskinpa määrää mailmaa.

Mitä bensaa ensi vuonna?

20 Mar 2013 julkistettiin Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, jonka mukaan "EUn vuoden 2020 uusiutuvan energian velvoite tieliikenteen polttoaineille on 10%, mutta Suomi on kansallisesti päättänyt korkeammasta 20% tavoitteesta. Tavoitteen toteutuminen on varmistettu lainsäädännöllä." Aiheuttaa kysymyksiä:

• Milloin ja missä laissa tästä on päätetty?
• EUssa keskustellaan koko uusiutuvan polttoaineen (esim etanoli) järkevyydestä; direktiiviehdotus jo rajoittaisi ainakin ravintokasveihin perustuvien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden osuuden 5%iin.
• Jarl Ahlbeckin kirjoituksessa eilisessä Tekniikka ja talous -lehdessä todettiin kaikki Suomessa meneillään olevat hankkeet (Fortum, Fuel Nordic, Neste Oil, UPM, St1) toisen sukupolven biopolttoaineen tekemiseksi toivottomiksi. Vain Vapon prosessille antoi toivon kipinää.

Koko strategia löytyy tästä: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (53p, 0.36 MB).

Mihin kuluvat ympäristöministeriön rahat?

Entinen asuntoministeri Jan Vapaavuori aina kiitteli ympäristöministeriötä, kuinka se pienellä henkilökunnalla saakin niin paljon aikaan. Hesarin juuri ilmestyneen selvityksen mukaan 2012 sisäministeriön (269 hlö) hallintokulut olivat 1.7% sen määrärahoista, ja se teki 8 lakiehdotusta Samankokoisen ympäristöministeriön (286 hlö) hallintokulut olivat peräti 12.4% sen rahoista eli 7-kertaiset, ja aikaiseksi se sai 9 lakiehdotusta. Ei vaikuta tehokkaalta! Kansliapäällikkönsä Hannele Pokan mukaan rahat kuluivat lämmitykseen ja veteen (sic).

Entäpä Suomen energia- ja ilmastostrategia?

Valtioneuvosto lähetti 20 Mar 2013 kansallisen energia- ja ilmastostrategian selontekona eduskunnalle. Seuraavassa muutamia poimintoja paperista:

• Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta; vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
• Sähkönkulutuksen ennakoidaan olevan 94 TWh vuonna 2020, eli 4 TWh vähemmän kuin strategiassa 2008.
• Tuulivoiman tavoite on 9 TWh vuonna 2025; tuotanto viime vuonna 2012 oli 0.492 TWh eli 0.6 % sähkönkulutuksesta.
• Aurinkovoimalle ei vieläkään mitään tavoitetta, tukea eikä syöttötariffia!
• Luodaan 2013 yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle; selvittely nettolaskutuksesta jatkuu (Suomessa kuulemma perustuslaillisia ongelmia!) ja nettolaskutus ei kuitenkaan koskisi verkkomaksua eikä arvonlisäveroa!
• Tavoitellaan Suomen energiateknologiaviennin kasvua 20 miljardiin euroon ja cleantech-viennin kasvua 38 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Epärealistinen tavoite - viime vuonna 2012 kaiken viennin arvo yhteensä oli 56.8 GEUR, eli pienempi kuin sanottu tavoite!
• Kustannustehokkuudesta ja takaisinmaksuajoista ei väliä

Julkaisu löytyy tästä: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (53p, 0.36 MB).

Energiaremonttimääräykset tulivat, mutta...

Energiaremonttimääräykset tulivat viimein ulos. Jotta asiasta saisi jotakin tolkkua, pitää lukea ainakin 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, ja 81/2012 Laki maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta sekä vielä lain perustelut. Julkisille rakennuksille määräyksiä sovelletaan 01 Jun 2013 alkean ja muihin rakennuksiin 01 Sep 2013 alkaen. Seuraavassa muutama kommentti:

• MRL 117 g § sanoo, että Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen
  tämän lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
• Energiaremontti on siis tehtävä, jos muu tarvittava remontti vaatii rakennus- tai toimenpideluvan. Omassa kaupungissani lupa vaaditaan ~kaikkiin remontteihin.
• Mikä on taloudellisesti toteutettavissa? MRLn perustelutekstistä löytyy ilmaus Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta. Tämä lause ei anna alkuunkaan tarvittavaa tietoa siitä, miten oikeasti eri tavoilla takaisinmaksu lasketaan.
• Cost Optimalista olen kirjoittanut paljon parin vuoden aikana. Tämä komission asetus eli José Manuel Barroson ukaasi astui voimaan jo vuosi sitten, ja sitä pitäisi soveltaa julkisiin rakennuksiin 09 Jan 2013 alkaen ja muihin rakennuksiin 09 Jun 2013 alkaen. Suomalaista sovellusta en siitä ole tähän päivään mennessä nähnyt (toki asetus sellaisenaan löytyy myös suomeksi ohjeineen).
• Asetuksen mukaan laskenta tulee tehdä nykyarvomenetelmällä (Net Present Value - NPV) kahdella tasolla: tavanomainen rahoituslaskelma sekä makrotaloudellinen laskelma, johon otetaan mukaan käytön aikaiset CO2-päästöt hinnoiteltuna 20-50 EUR/ton (hinta nyt 4 EUR/ton). Laskentaperiodi on 30 vuotta asunnoille ja julkisille rakennuksille sekä 20 vuotta kaupallisille rakennuksille. Seuraava kaavio näyttää nykyarvon kertymisen eri korkokannoilla.

Raha ei ole koskaan ilmaista. Kaavio osoittaakin havainnollisesti diskonttokoron suuren merkityksen. Samalla se luo pohjan keskustelulle siitä, miten yhteiskunnan pitäisi tukea energiaremontteja.     [klikkaa grafiikka isommaksi]

Aurinko porottaa

Global PV capacity surpassed 100 GW in 2012

According to preliminary data collected by the European Photovoltaic Industry Association (EPIA), global installed PV capacity reached 100GW in 2012 for the first time, up from 71GW in 2011 and 40GW in 2010. The world’s solar capacity can now produce as much electricity in a year as 16 coal power plants or nuclear reactors of 1 GW each.

The largest market without a doubt is Europe, with Germany totaling 32GW and Italy 16GW respectively, being the leaders. Europe's 69 GW of total installed capacity is enough to produce about 2.6% of the region's electricity demand in 2012, and about 5.2% of peak electricity demand.
But solar panel connections in Europe fell by 5GW in 2012 , from 23 GW in 2011 to 17 GW in 2012, its first decline since 2006, while installations rose by 5GW in the rest of the world, in countries like China, the US, Japan and India. The top three European PV markets last year were Germany (7.6GW), Italy (3.3GW) and France (1.2GW) while the extra- European countries, like China, which accounted at least 3.5GW and possibly as much as 4.5GW, the US registered 3.2GW and Japan 2.5GW.

According to the statistics, non-European markets accounted for more than 13GW of the total worldwide, compared to just under 8GW in 2011. About 30 GW of solar capacity was connected to the grid, roughly the same amount as in 2011. Final results for the year will be published in May, in EPIA’s annual Global Market Outlook for Photovoltaics 2013-2017. 2013 is the year of solar The most abundant energy source of all the times has finally become economically viable and will soon become the most installed new energy source on the world. China intends to have 40GW installed by 2015, Saudi Arabia is eyeing 100% renewable energy and is starting with a $109 billion investment intended at installing 40 GW of solar, and the U.S. is likely to install 10 GW-per-year by the end of the decade.

VTT: Energiaremontti maksaa vain 30% päälle!

VTT:n koordinoimassa pohjoismaisessa MECOREN-hankkeessa on kehitetty menettelytapoja ja ohjeita kestävään korjausrakentamiseen. Raportin mukaan vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjata energiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta, jolloin merkittävä energiatehokkuuden parantaminen perusteellisen korjauksen yhteydessä lisää investointikustannuksia noin kolmanneksella. Energiakorjauksen hyödyt syntyvät hyvän ja tasalämpöisen sisäilmaston, pienentyvien energialaskujen ja rakennuksen uudistuneen ulkonäön kautta. Aiemmat EcoDrive-projektissa tehdyt selvitykset osoittivat, että myös rakennuksen arvo voi nousta merkittävästi, mikäli rakennuksen sijainti on houkutteleva (sic).

Voi hyvä sylvi! Eihän tuota lisäinvestointia saa ikinä takaisin, ei yksityistaloudellisesti eikä makrotaloudellisestikaan laskettuna. Äkkiä vilkaisten en löytänyt raportista mitään takaisinmaksulaskelmia. Paljon hyvää dataa kuitenkin.
Koko raportti löytyy: MECORE - Methods and concepts for sustainable renovation of buildings (325p, 6.74 MB)

CO2 prices fell under 3 EUR/tonne

EU carbon prices briefly slid 40% to a record low after politicians opposed plans to support the market, raising concerns prices could hit zero and sending a warning to European governments to pull together in lowering carbon emissions.  

  

Prices in the EU's Emissions Trading Scheme on January 24 dropped to 2.81 EUR/tonne after a vote in the European Parliament's energy and industry committee opposing a scheme known as "backloading" to support prices by extracting allowances from the market and reinjecting them later. In volatile trade, prices later climbed back above 4 euros.

The Commission warned that the price could drop dramatically and the scheme could become irrelevant and EU energy unless parties agreed on a rescue plan. "This should be the final wake up call both to governments and the European Parliament," EU climate commissioner Connie Hedegaard said. "The alternative is a re-nationalisation of climate tools meaning a future patchwork of up to 27 different systems and taxes instead of one market creating a level playing field internally in Europe."

Although not binding it is the latest sign of the difficulty the EU is having in reaching agreement on how to intervene in the carbon market. A vote in the environment committee, expected next month, as well as another in a committee of representatives of member states, are far more decisive. Many doubt the Commission's proposal will be passed, meaning more ambitious reform plans might not happen for years. So far, coal-intensive Poland is opposed, Britain wants a more ambitious plan and Germany, the bloc's most influential member, is undecided.

Euro sceptics and those who oppose regulation, such as energy-intensive industries, might celebrate, but others want a coherent EU-wide policy and ultimately a global carbon price - along the lines of the global oil market.

The $148 billion scheme is core to Europe's efforts to prompt utilities and industry to go green but carbon prices are far too low to provide that incentive. Analysts say carbon prices need to be at least 20 EUR/tonne to make utilities switch to lower carbon energy generation. Launched in 2005, the scheme is now in its third trading phase and is legislated to run until at least 2020, which means it cannot be dismantled even if prices crash to zero. Since the European carbon market launched in 2005, it has been beset by problems, including tax fraud, and an over-allocation of permits that generated huge windfall profits for polluters.

Prices crashed to near zero in 2007 from a 32 euro-peak in April 2006 because of the over-allocation of permits. But traders today dismiss that collapse, blaming it on early errors in the experimental phase of the market. It spurred Commission reforms and less generous allocation of allowances, helping prices to reach almost 30 EUR/tonne in 2008 - a level many market participants do not expect again this decade.

Source: EMP 29.01.2013