Energiewenden hinta alkaa olla käsittämätön. Uusien voimaloiden ja sähköverkko-järjestelmän rakentaminen maksaa saksalaisille noin 50 000 euroa joka minuutti. Se tarkoittaa 25 miljardia euroa vuodessa. Hintaakin suurempi ongelma on, että Saksan kasvihuonekaasupäästöt eivät ole kuuteen vuoteen vähentyneet. Kallis panostus ei ole tuottanut tavoiteltuja tuloksia. [te]
Saksassa suuri osa tuuli- ja aurinkoenergian tukirahoista peritään sähkön käyttäjiltä (ei kuitenkaan teollisuudelta). Niinpä saksalaiset kuluttajat maksavatkin sähköstään 30 c/kWh, eli kaksi kertaa enemmän kuin meillä.
22.10.2015
Aurinkosähkön syöttötariffi poskelleen Belgiassa
The Flemish Government has decided to levy a charge of at least 100 euros on each household's annual electricity bill. The tax, dubbed "Turteltax" after Flemish Finance Minister Annemie Turtelboom, is supposed to tackle the large debts created as a result of the introduction of so called "green power certificates" that gave householders a subsidy for installing solar panelling. [exp]
Näin siinä käy, kun annetaan korkea syöttötariffi. Belgia on Saksan ja Italian jälkeen kolmanneksi suurin aurinkosähkön tuottaja per capita; yhteensä viime vuonna 3.1 GWp ja 2.8 TWh. Vaikka parhaimmillaan Belgiassa 20% sähköstä tulikin aurinkopaneeleista, kuitenkin luvuista voidaan laskea, että keskimääräinen tuotto oli 0.32 GW eli 10% peak powerista.
Suomeen aurinkosähköä oli asennettu yhteensä 11 MWp eli 0.4% Belgian määrästä.
Näin siinä käy, kun annetaan korkea syöttötariffi. Belgia on Saksan ja Italian jälkeen kolmanneksi suurin aurinkosähkön tuottaja per capita; yhteensä viime vuonna 3.1 GWp ja 2.8 TWh. Vaikka parhaimmillaan Belgiassa 20% sähköstä tulikin aurinkopaneeleista, kuitenkin luvuista voidaan laskea, että keskimääräinen tuotto oli 0.32 GW eli 10% peak powerista.
Suomeen aurinkosähköä oli asennettu yhteensä 11 MWp eli 0.4% Belgian määrästä.
20.10.2015
Huoltovarmuus uhattuna
Siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on uhka Suomen huoltovarmuudelle, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Risto LEUKKUNEN Turun Sanomissa. Aurinko- ja tuulivoimalla voi tuottaa sähköä vain kun tuulee tai aurinko paistaa. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä perus/varavoimalaitoksia suljetaan kannattavuuden heikentyessä.
Niinpä.
Niinpä.
Sähkön kertoimista & aurinkosähköstä
Sähkön primäärienergiakerroin
Euroopassa on yleensä 2.5, mikä perustuu suoraan fossiilista polttoainetta
käyttävän voimalaitoksen huonoon hyötysuhteeseen: 1/0.4=2.5. Suomen
sähköntuotantorakenteen mukaisesti kerroin matemaattisesti on 2.2, mutta
poliittisesti päätettiin, että se on 1.7.
Koko primäärienergiaan perustuva sääntely on suuri virhe. Niinpä maailmalla lasketaan primäärienergiakertoimia ainakin neljällä eri tavalla (IPCC, IEA, EIA, CEN/PREF), jolloin erityisesti bio- ja ydinenergian sekä yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon kertoimissa on suuria eroja.
Jos ilmastosta oikeasti oltaisiin huolissaan tulisi sääntelyn perustaksi ottaa CO2-päästöt (tarkkaan ottaen myös viisi muuta kasvihuonekaasua muuntamalla niiden vaikutus CO2-ekvivalentiksi kertoimilla 25-22 800). Kun Suomen sähköntuotannosta yli 2/3 tapahtuu päästöttömästi, on CO2-kerroin vain 0.3. EUn EPBD-direktiivi sallii tämänkin.
Kummallisesta syystä Suomen valtiovalta ei usko aurinkoenergiaan. Suomi onkin ainoa EU-maa jossa ei ole mitään tavoitetta aurinkoenergialle! Puhutaan mm sen vaatimien investointien kalleudesta. Oikeastaan aurinkosähkön investointi-kustannuksella ei ole suurta merkitystä. Jos meillä päästäisiin nettolaskutukseen kuten monessa muussa maassa, kansalaiset investoisivat aurinkopaneeleihin omilla rahoillaan. Eikä tämä maksaisi valtiolle mitään.
Nettolaskutuksessa sähköyhtiö ostaisi kuluttajalta kesäaikaan syntyneen ylimääräisen aurinkosähkön samaan hintaan kuin veloittaa kuluttajalta. Tätä vastustaa mm HelEn, joka sanomansa mukaan "saa kesällä sähköä pörssistä lähes ilmaiseksi". Aurinkosähkön suoraa tukea sen sijaan on typerä ja kallis syöttötariffi. Huippuna Japanin kolme vuotta sitten käyttöönottama 40.6 c/kWh eli kolme kertaa enemmän kuin mitä kotitaloussähkö siirtoineen meillä nyt maksaa.
Koko primäärienergiaan perustuva sääntely on suuri virhe. Niinpä maailmalla lasketaan primäärienergiakertoimia ainakin neljällä eri tavalla (IPCC, IEA, EIA, CEN/PREF), jolloin erityisesti bio- ja ydinenergian sekä yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon kertoimissa on suuria eroja.
Jos ilmastosta oikeasti oltaisiin huolissaan tulisi sääntelyn perustaksi ottaa CO2-päästöt (tarkkaan ottaen myös viisi muuta kasvihuonekaasua muuntamalla niiden vaikutus CO2-ekvivalentiksi kertoimilla 25-22 800). Kun Suomen sähköntuotannosta yli 2/3 tapahtuu päästöttömästi, on CO2-kerroin vain 0.3. EUn EPBD-direktiivi sallii tämänkin.
Kummallisesta syystä Suomen valtiovalta ei usko aurinkoenergiaan. Suomi onkin ainoa EU-maa jossa ei ole mitään tavoitetta aurinkoenergialle! Puhutaan mm sen vaatimien investointien kalleudesta. Oikeastaan aurinkosähkön investointi-kustannuksella ei ole suurta merkitystä. Jos meillä päästäisiin nettolaskutukseen kuten monessa muussa maassa, kansalaiset investoisivat aurinkopaneeleihin omilla rahoillaan. Eikä tämä maksaisi valtiolle mitään.
Nettolaskutuksessa sähköyhtiö ostaisi kuluttajalta kesäaikaan syntyneen ylimääräisen aurinkosähkön samaan hintaan kuin veloittaa kuluttajalta. Tätä vastustaa mm HelEn, joka sanomansa mukaan "saa kesällä sähköä pörssistä lähes ilmaiseksi". Aurinkosähkön suoraa tukea sen sijaan on typerä ja kallis syöttötariffi. Huippuna Japanin kolme vuotta sitten käyttöönottama 40.6 c/kWh eli kolme kertaa enemmän kuin mitä kotitaloussähkö siirtoineen meillä nyt maksaa.
19.10.2015
Uutta energia- ja ilmastostrategiaa
TEM min Olli REHN sanoi 24.08.2015
pitämässään puheessa hallituksen käynnistäneen kansallisen energia-
ja ilmastostrategian päivittämisen nopeutetulla aikataululla siten, että
strategia valmistuu ensi vuonna. Samalla pyysi kommentteja aiheesta.
10.09.2015 lähetinkin ministerille pari kommenttia:
Ympäristöministeriö asetti 05.10.2015 työryhmän valmistelemaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan siten, että valtioneuvosto voisi hyväksyä sen vaalikauden puolivälissä, keväällä 2017. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin suunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jolla linjataan päästövähennystoimia vuoteen 2030 saakka. Suunnitteluaikataulun taustalla on erityisesti Eurooppa-neuvoston syksyllä 2014 asettama vähintään 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030.
- Uusi strategia tarpeen: Vain runsaat
kaksi vuotta sitten päivättiin 20.03.2013 Kansallinen energia- ja
ilmastostrategia valtioneuvoston selontekona eduskunnalle. Tämä strategia
sisälsi hurskaita lupauksia ja yltiöpäisiä tavoitteita, joista mikään ei ole
toteutunut. ðVaatii tavoitteellista mutta samalla realistista päivitystä!
- Aurinkoenergiasta: Kummallisesta syystä Suomen valtiovalta ei usko aurinkoenergiaan. Miksi meillä ei omavaraisenergiassa päästä sähkön nettolaskutukseen, mikä ei maksa valtiolle mitään?
Ympäristöministeriö asetti 05.10.2015 työryhmän valmistelemaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan siten, että valtioneuvosto voisi hyväksyä sen vaalikauden puolivälissä, keväällä 2017. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin suunnitelma sisältää toimenpideohjelman, jolla linjataan päästövähennystoimia vuoteen 2030 saakka. Suunnitteluaikataulun taustalla on erityisesti Eurooppa-neuvoston syksyllä 2014 asettama vähintään 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030.
9.10.2015
VTV: Pienhiukkaset otettava huomioon kaavoituksessa
Valtiontalouden tarkastusvirasto - VTV sanoo tuoreessa tuloksellisuustarkastus-kertomuksessaan #17/2015:
Terveysvaikutuksiltaan haitallisin ympäristöaltiste on ulkoilman pienhiukkaset. Euroopan ympäristövirasto on arvioinut, että pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 2050 suomalaisen ennenaikaisen kuoleman. Pienhiukkasten terveysvaikutusten aiheuttamat taloudelliset menetykset Suomessa ovat miljardeja euroja vuodessa.
VTVn mukaan eri strategioiden valmistelussa tulisi jatkossa systemaattisesti tarkastella pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja niiden kustannuksia. Jotta voidaan valita tarkoituksenmukaisin ratkaisu, tulee valmisteluvaiheessa vertailla erilaisia strategisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyöty- ja kustannustietoja. Tästä löytyy koko tarkastuskertomus (35 p, 9.26 MB)
Tämäkin tuo kapuloita Suurhelsingin ja kaupunkibulevardien ajajien rattaisiin.
VTVn mukaan eri strategioiden valmistelussa tulisi jatkossa systemaattisesti tarkastella pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja niiden kustannuksia. Jotta voidaan valita tarkoituksenmukaisin ratkaisu, tulee valmisteluvaiheessa vertailla erilaisia strategisia vaihtoehtoja ja arvioida niiden vaikutuksia sekä hyöty- ja kustannustietoja. Tästä löytyy koko tarkastuskertomus (35 p, 9.26 MB)
Tämäkin tuo kapuloita Suurhelsingin ja kaupunkibulevardien ajajien rattaisiin.
Hallitus listannut ongelmalliset EU-säädännöt
Hallitus teki listan ongelmallisista EU-säädännöistä, sekä voimassaolevista että tiedossa olevista tulevista. Näiden joukossa on kaksi rakennusten energia-asioita koskevaa säädöstä:
On paikallaan puuttua kustannustehokkuuteen; vielä kun ympmin oppisi laskemaan. Jälleen nähdään, kuinka valtio itkee julkisille rakennuksille asetetuista määräyksistä, mutta tavallinen kansa maksakoon.
Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) sisältää velvoitteita toimenpiteiksi, joiden osalta ei ole huomioitu riittävästi kustannustehokkuutta. Tällaisia ovat muun muassa ylimitoitettu julkisten rakennusten peruskorjausten määrä, energiansäästölle ja sen seurannalle asetetut kohtuuttomat vaatimukset ja vaatimus asuntokohtaisesta lämmönmittauksesta. Komission tulisi direktiivin toimeenpanossa hyväksyä jäsenmaakohtaisesti joustavat ja kustannustehokkaat vaihtoehtoiset toimeenpanotoimet.
Rakennusten energiatehokkuus direktiivi (2010/31/EU) sisältyy komission REFITohjelmaan. Direktiivi arvioidaan vuoden 2017 alkuun mennessä siitä saatujen kokemusten ja tapahtuneen edistyksen valossa.
On paikallaan puuttua kustannustehokkuuteen; vielä kun ympmin oppisi laskemaan. Jälleen nähdään, kuinka valtio itkee julkisille rakennuksille asetetuista määräyksistä, mutta tavallinen kansa maksakoon.
5.10.2015
Motivan ELVARI: Sähkölämmitys hyvä lämmitystapa myös tulevaisuudessa
Tänään pidettiin Motevan Elvari-projektin päätöstilaisuus Hotelli Presidentissä. Tämä monivuotinen projekti selvitti 620,000 sähkölämmitteisen (omakoti)asunnon ja 240,000 kesämökin peruspiirteet ja mitä voitaisiin tehdä niiden energiakustannusten alentamiseksi.Tulokset olivat rohkaisevia ja käytännönläheisiä. Erityistä kiitosta ansaitsee se, että raha ja takaisinmaksuajat pidettiin mielessä. Tämä on totaalisesti toisin kuin ympäristöministeriön toiminta, jossa kuluttajien maksettavia kuluja ja takaisinmaksuaikoja ei noteerata ollenkaan. Tästä löytyy Elvarin loppuraportti (50 p, pdf, 10.31 MB); Motivan sivuilta raportin noutaminen on lähes mahdotonta..
Energiapolar Oyn Päivi ALAOJA sanoi, että sähkölämmitys tulee olemaan paras lämmitysvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Jos rakentamismääräysten perustaksi otettaisiin primäärienergian sijasta hiilijalanjälki eli CO2-päästöt, tämä olisikin täysin selvää; kun Suomen sähköntuotannosta yli 2/3 tapahtuu päästöttömästi, on CO2-kerroin vain 0.3 eikä 1.7 kuten nyt. Yllättävästi tilaisuuden puheenjohtaja Pekka SALOMAA, sähkökaupan johtaja Energiateollisuus rystä tyssäsi keskustelun tästä fundamentaalisesta asiasta.
Energiapolar Oyn Päivi ALAOJA sanoi, että sähkölämmitys tulee olemaan paras lämmitysvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Jos rakentamismääräysten perustaksi otettaisiin primäärienergian sijasta hiilijalanjälki eli CO2-päästöt, tämä olisikin täysin selvää; kun Suomen sähköntuotannosta yli 2/3 tapahtuu päästöttömästi, on CO2-kerroin vain 0.3 eikä 1.7 kuten nyt. Yllättävästi tilaisuuden puheenjohtaja Pekka SALOMAA, sähkökaupan johtaja Energiateollisuus rystä tyssäsi keskustelun tästä fundamentaalisesta asiasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)